Suomalaisopiskelijoiden työelämätaidot ja avarakatseisuus lisääntyvät ulkomaanjaksolla
Kyselyn mukaan opiskelijoiden tavoitteena on vaihtojakson aikana tutustua vieraaseen kulttuuriin ja kohentaa kielitaitoaan. Koettuina hyötyinä opiskelijat nostavat esiin henkilökohtaisen kasvun ja kehittymisen. Lisäksi opiskelijat kokevat ulkomaanjakson vaikuttavan myös tulevaan työuraan ja lisäävän mielenkiintoa kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn.
Yhteensä 96 prosenttia kaikista opiskeluvaihtoon osallistuneista vastasi Erasmus+ -ohjelman palautekyselyyn lukuvuonna 2017–18. Korkeakouluopiskelijoiden vastauksia tarkastellaan ensimmäistä kertaa kansallisesti näin laajasti.
Kyselyyn vastanneet opiskelijat kertovat ulkomaanjakson jälkeen arvostavansa vieraita kulttuureja enemmän kuin aiemmin, samalla kun oma itsevarmuus ja suvaitsevaisuus ovat kasvaneet. Yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen Euroopassa on yksi Erasmus+ -ohjelman tavoitteista.
Ulkomaanjakso kiinnosti suomalaisopiskelijoita vähemmän vuosina 2018 ja 2017 kuin aiemmin
Erasmus+ -ohjelma liikuttaa suuria määriä korkeakouluopiskelijoita ympäri Eurooppaa. Vuosien varrella Suomesta muualle Eurooppaan on lähtenyt yli 90 000 ja Suomeen saapunut lähes 120 000 korkeakouluopiskelijaa.
Suomalaisopiskelijat lähtivät viime ja toissa vuonna vaihtoon hieman edellisvuosia harvemmin. Vuonna 2018 ulkomaanjaksolle lähti 8 900 opiskelijaa, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 10 444. Opiskelijoiden ulkomaanjaksot vähenivät tällä aikavälillä 15 prosenttia, mutta pitkän aikavälin vertailussa muutos ei ole dramaattinen.
Suomalaisiin korkeakouluihin tulevien ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden määrä pysyi ennallaan.
Nykyinen Erasmus+ -ohjelmakausi päättyy vuonna 2020. Tulevan ohjelmakauden osalta Euroopan komissio esittää ohjelmalle kaksinkertaista budjettia nykyiseen verrattuna. Tavoitteena on kolminkertaistaa ohjelmaan osallistuvien määrä.
Ulkomaiset korkeakouluopiskelijat viihtyvät, mutta eivät näe palaavansa Suomeen töihin
Suomalaiset korkeakoulut saavat ulkomaisilta vaihto-opiskelijoilta kiitosta muun muassa opetuksesta ja käytännön järjestelyistä. Suomeen tulevat opiskelijat ovat myös Euroopan keskiarvoa tyytyväisempiä kurssien sisältöön, opetusmenetelmiin ja mentorointiin.
Parannettavaakin on. Esimerkiksi vain 59 prosenttia opiskelijoista kertoi suomalaisen kohdekorkeakoulun kurssikatalogin olleen ajan tasalla siitä huolimatta, että tiedon saaminen opetustarjonnasta on keskeistä opintojen suunnittelulle ja etenemiselle.
Vaikka Suomeen tulevat opiskelijat ovat vaihtoaikaansa hyvin tyytyväisiä, ei Suomi kuitenkaan näyttäydy houkuttelevana työskentelymaana. Vain noin puolet (53 %) Suomessa opiskelleista voisi kuvitella työskentelevänsä maassa tulevaisuudessa, kun vastaava luku koko Euroopassa on 66 prosenttia.
Myös ero ulkomaille lähteviin suomalaisopiskelijoihin on selvä. Suomalaisopiskelijoista 67 prosenttia voisi kuvitella työskentelevänsä vaihtomaassa.
Lisätietoja:
Vastaava asiantuntija Sofia Lähdeniemi, Opetushallitus, puh. 029 533 8523, sofia.lahdeniemi [at] oph.fi
Vastaava asiantuntija Irma Garam, Opetushallitus, puh. 029 533 8549, irma.garam [at] oph.fi