Uutinen

Suomelle kehuja opettajien tutkimukseen perustuvasta koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista
Suomi saa EU-komission uudessa koulutuksen seurantaraportissa kehuja suomalaisten opettajien tutkimukseen perustuvasta koulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta. Aikuiskoulutukseen osallistuminen yksilön lähtökohdista huolimatta on Suomessa vertailun huippua. EU-komissio julkaisi tänään vuotuisen koulutuksen seurantaraportin Education and Training Monitor 2019.

Haasteina raportissa nousee yli 50-vuotiaiden opettajien korkea osuus sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa.

Raportti nostaa tänä vuonna suomalaisen opettajankoulutuksen näyttävästi esille. Erityisesti opettajakoulutuksen tutkimusperustaisuus saa paljon huomiota. Komissio toteaa, että koulutus tuottaa opettajia, joilla on vahva kyky ratkaista ongelmia, sekä hyvät valmiudet hyödyntää tutkimusta sekä oman että koulunsa toiminnan kehittämiseksi.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen esteet Suomessa pienempiä kuin EU-maissa keskimäärin

Suomessa aikuiskoulutukseen osallistumisaste on 17 prosenttiyksikköä EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Ikä tai koulutustausta eivät Suomessa vaikuta osallistumiseen yhtä paljon kuin EU-maissa keskimäärin.    

EU-politiikan tavoitteena on 15 prosentin osallistumisaste aikuiskoulutukseen. Tavoitteen saavuttaminen on hidasta. Kymmenessä vuodessa osuus on noussut alle kaksi prosenttiyksikköä ja oli 11 prosenttia vuonna 2018.

Sosiodemografiset taustamuuttujat ovat yhteydessä aikuiskoulutukseen pääsyyn, merkittävimpinä ikä ja koulutustausta. Nuoremmat ikäryhmät (25-34-vuotiaat) osallistuvat aikuiskoulutukseen lähes kolme kertaa vanhempia ikäryhmiä (55-64-vuotiaat) todennäköisemmin. Myös korkea-asteen tutkinnon suorittaneet osallistuvat aikuiskoulutukseen yli neljä kertaa todennäköisemmin kuin korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneet. 

Raportissa tarkastellaan eroja osallistumisasteessa tietyn sosiodemografisen ryhmän ja muun väestön välillä.  Keskimäärin EU:ssa matalasti koulutetut aikuiset, vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat, työvoimaan kuulumattomat[1] ja EU:n sisällä maahan muuttaneet osallistuvat muuta väestöä selkeästi heikommin aikuiskoulutukseen. Työttömien ja mikroyrityksissä työskentelevien osallistumisaste on vain vähän heikompi. EU:n ulkopuolelta maahan muuttaneet puolestaan osallistuvat aikuiskoulutukseen keskimäärin enemmän kuin muu väestö.

Matalan koulutustason ja iän vaikutus on Suomessa suhteellisesti pienempi kuin keskimäärin EU:ssa. Suomi poikkeaa naapurimaista työttömien aikuisten heikomman osallistumisasteen vuoksi.


 

Tekstissä kerrottu tilastotieto taulukkomuodossa

Lähde: Kuvio 34. Education and Training Monitor 2019 

Suomalaisopettajien tieto- ja viestintätekniikan käytössä parantamisen varaa

Opettajien halukkuudessa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan on sen sijaan edelleen parantamisen varaa muihin EU-maihin verrattuna. Suomessa hieman yli 40 prosenttia opettajista hyödynsi tieto- ja viestintätekniikkaa enemmän kuin neljännesosalla oppitunneistaan. Tietotekniikkaa hyvin usein käyttäviä opettajia oli ainoastaan 5 prosenttia.  Toisaalta tietotekniikkaa hyvin vähän käyttäviä opettajia oli sama 5 prosenttia.

Naapurimaista Virossa yleistilanne on Suomen kaltainen, mutta siellä hyvin usein tieto- ja viestintätekniikkaa oppitunneillaan käytti noin 15 prosenttia opettajista.

Ruotsissa yli 60 prosenttia ja Tanskassa 80 prosenttia opettajista hyödynsi tieto- ja viestintätekniikkaa vähintään neljännesosalla oppitunneistaan. Erittäin paljon (yli 75 prosentilla tunneistaan) tieto- ja viestintätekniikkaa käyttäviä opettajia oli Tanskassa yli 40 prosenttia.

Suomen kohdalla pitää muistaa, että raportin tulokset eivät vielä heijasta niitä toimenpiteitä, joita tehty digioppimisen edistämiseksi viime vuosina.

Komission teettämä kyselytutkimus toteutettiin vuonna 2017. Myös kesällä julkistetun OECD TALIS -opettajatutkimuksen mukaan Suomessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppitunneilla oli opetus­käytänteistä lisääntynyt huomattavasti: vuonna 2013 opettajista 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä TVT:tä opetuksessa, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli kasvanut 51 prosenttiin.

[1] mm. opiskelijat, eläkeläiset, kotona lapsia hoitavat; eli he jotka eivät ole töissä eivätkä työttömänä

***

Education and Training Monitor on EU-komission vuotuinen koulutuksen seurantaraportti. Raportissa vertaillaan EU-maiden koulutusjärjestelmiä ja niiden kehittymistä. Tavoitteena on edistää keskustelua koulutuksen avainteemoista ja tuottaa tietoa kansallista koulutuspolitiikkaa ja kehittämistä varten.

Lisätietoja:

yksikön päällikkö Kristiina Volmari
puh. 029 533 1276
etunimi.sukunimi@oph.fi