Tiedote

Asiantuntijaryhmä esittää: Media- ja viestintäalan osaamisen varmistamiseksi tarvitaan jatkuvan oppimisen tukemista sekä koulutuksen kehittämistä

Ajankohtaista Ennakointi Koulutuksen kehittäminen
Media- ja viestintäala muuttuu nopeasti. Toimialan asiantuntijaryhmän mukaan työelämän tarpeisiin voidaan vastata parantamalla jatkuvan oppimisen edellytyksiä sekä kehittämällä alan koulutusta.
Kuvituskuva, nuoret juttelevat koulun edessä

Teknologioiden kehittyminen sekä muutokset median käyttötavoissa ja yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, että media- ja viestintäala on jatkuvassa murroksessa. Alalle kouluttautuvilta ja alalla työskenteleviltä odotetaan perinteisempien taitojen lisäksi myös paljon uudenlaista osaamista. Tämä asettaa paineita esimerkiksi koulutuksen järjestäjille, joiden on uudistettava opetusta tiuhaan niin, että se vastaa työelämän tarpeisiin.

Toimialan asiantuntijoista koostuva ryhmä arvioi nyt tuoreessa Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisussa, millaisia tietoja ja taitoja toimialalla tarvitaan seuraavan 5–10 vuoden aikana. Työryhmä antaa myös kolme kehittämisehdotusta tulevaisuudessa tarvittavan osaamisen varmistamiseksi. 

Ennakointityön tuloksilla pyritään vastaamaan opetushallinnon, koulutuksen järjestäjien sekä media- ja viestintäalan yritysten tiedontarpeisiin. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi tutkintojen perusteiden, opetussuunnitelmien ja tutkintorakenteiden kehittämisessä.

Työtehtävät monipuolistuvat

Työryhmä ennakoi, että media- ja viestintäalan työtehtävien kirjo kasvaa ja monipuolistuu. Alalla työskenteleviltä vaaditaan syvällistä ja monialaista osaamista.

Tulevaisuudessa tarvitaan substanssiosaamisen ohella yhä vahvempaa geneeristä sekä liiketaloudellista ja toimintaympäristöön liittyvää osaamista. Substanssiosaamiseksi katsotaan alaan liittyvä ydinosaaminen, johon kuuluvat muun muassa viestinnän eri muotojen, tyylien ja kanavien hallinta sekä kielelliset ja tarinankerronnalliset taidot.

Vahvan substanssiosaamisen nähdään lujittavan media- ja viestintäsisältöjen sekä alan toimintatapojen vastuullisuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Erityisen tähdellisiksi ennakoidaan alalla työskentelevien sosiaaliset ja psykologiset taidot, eettisyys sekä teknologioiden kehitykseen liittyvät osaamiset. Tällaisia ovat esimerkiksi datan hyödyntämiseen sekä virtuaaliympäristöjen ja algoritmien ymmärrykseen liittyvä osaaminen. Lisäksi asiakasymmärryksen, käyttäjälähtöisyyden ja eri viestintäformaattien visuaalisuuden arvellaan kasvattavan merkitystään.

Sen sijaan joidenkin yksittäisten tekniikoiden opettelun tarve pienenee. Työryhmä myös arvioi, että osa nykyisistä työtehtävistä voidaan jatkossa korvata tekoälyllä.

Sisällöissä erityistä huomiota tulee kiinnittää niiden kykyyn sitouttaa yleisöjä, kun perinteisen ammattimaisen median rinnalle syntyvät uuden median muodot muuttavat median käyttöä ja yritysten ansaintalogiikkaa.

Koulutuksen ja työelämän vuoropuhelua lisättävä

Työryhmän mukaan osaamistarpeisiin vastaamiseksi vaaditaan sekä jatkuvan oppimisen tukemista että koulu­tuksen kehittämistä. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi työryhmä ehdottaa uuden jatkuvan oppimisen ohjausmallin luomista, alan toimijoiden kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistamista sekä toimijoiden muutosvalmiuden varmistamista.

Jatkuvan oppimisen edellytysten turvaamiseksi olisi kehitettävä rahoitusmalli, jolla tuettaisiin yksilöllisiä oppimispolkuja ja joka vastaisi nykyistä joustavammin ja ketterämmin muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Rahoitusmallissa huomioitaisiin sekä yksilöiden, työnantajien että koulutuksen tarjoajien tarpeet.

Täydennyskoulutustarjontaa tulisi olla tarjolla riittävästi. Asenneilmapiiriä olisi pyrittävä muuttamaan niin, että liian tutkintokeskeisen ajattelun asemesta koulutustarjontaa suunniteltaisiin enemmän yksilö- ja tarvelähtöisesti.

Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä lisäämällä työelämän osaamistarpeita voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin ja koulutuksen tar­velähtöisyys toteutuisi.

Media- ja viestintäalan osaamistarpeet -julkaisu

  • Media- ja viestintäalalla tarkoitetaan raportissa mediata­loja, viestintätoimistoja, organisaatioiden viestintäyksiköitä sekä mainonta- ja markkinointi­palveluita tuottavia organisaatioita.
  • Julkaisu keskittyy media- ja viestintäalan osaamistarpeita ennakoineen ryhmän tuottamiin tuloksiin. Tulokset eivät ole Opetushallituksen kannanotto vaan ryhmän työskentelyn tulos.
  • Ennakointityöhön on osallistunut laaja joukko toimialan asiantuntijoita. Edustettuina ovat olleet muun muassa säätiöt, mediatalot, yritykset, ammattiliitot, järjestöt, julkisyhteisöt, tutkimuslaitokset, virastot sekä alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset.
  • Ennakointihanke perustuu osaamisen ennakointifoorumin (OEF) ennakointisuunnitelmaan. OEF on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin. Prosessin toteutti asiantuntijayhteisö KPMG Oy Ab.­­

Lisätietoa:

Petra Packalen
opetusneuvos, Opetushallitus
etunimi.sukunimi@oph.fi
+358 29 533 1162