Uutinen

Muuttaako korona-aika koulua? – Kuuntele Opetushallituksen uusin podcast-jakso

Ajankohtaista Perusopetus Opettajat ja kasvattajat
Miten toimitaan, jos koulussa joudutaan karanteeniin? Millaiset asiat tukevat opettajien ja rehtoreiden jaksamista? Entäpä millaista koulua lapset tulevaisuudessa käyvät? Näihin kysymyksiin vastauksia etsivät Pia Kola-Torvisen kanssa rehtori Ilkka Laasonen Viikin normaalikoulusta, professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta sekä pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen Opetushallituksesta.
Intohimona oppiminen

Etäopetusjakso viime keväänä toi lisää tietoa oppilaiden erilaisista oppimistyyleistä ja koulun yhteisöllisestä merkityksestä yhteiskunnassa. Se myös nosti esiin opettajien ja oppilaiden sekä vanhempien digiosaamisen merkityksen.   

Nyt syksyllä tilanne peruskouluissa voi näyttää hyvin erilaiselta eri puolilla Suomea. Syksyn järjestelyjä ovat rehtori Ilkka Laasosen mukaan kuitenkin tukeneet opit, joita keväältä saatiin. Mutta miten voi varautua siihen, että koulussa joudutaan esimerkiksi karanteeniin?

Hallinnon yhteistyön pitää olla saumatonta, tiedot pitää olla ajantasaisia ja ne pitää olla helposti saatavilla. Pitää löytyä esimerkiksi istumajärjestykset, missä kukakin on istunut. Tämän lisäksi koulussa on hyvä olla sovittuna tuen järjestelmät oppilaille ja opettajille. On hyvä miettiä vastuunjako etukäteen, jos tulee tällainen poikkeustilanne, Laasonen kuvailee.

Kevään kokemukset saivat opettajia harkitsemaan alanvaihtoa

Viime keväänä etäopetusjaksolla jaksamista auttoivat digituen ohella tiimin keskinäinen tuki ja vapaamuotoiset keskustelut. Rehtorina työskentelevä Ilkka Laasonen arvioi, että keskustelun tarve on erittäin suuri edelleen ja myös pitkään koronan joskus väistyttyä.

Marja-Kristiina Lerkkanen kertoi Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeista alustavia huomioita, kuinka laajasti kevät kuormitti rehtoreita ja opettajia.  

Väitöstutkijan Ville Rokalan alustavien tulosten perusteella lähes puolella haastatelluista opettajista riittämättömyyden tunteet lisääntyivät melko paljon ja kolmanneksen kohdalla etätyö lisäsi alanvaihtosuunnitelmia. Erityisen haastavaksi koettiin alaspäin eriyttäminen ja tuen tarpeeseen vastaaminen ja arviointiin liittyvät asiat. Opettajat kokivat, että heillä ei ollut varmuutta siitä, että mikä esimerkiksi on vanhempien panos valmiisiin tuotoksiin ja oppimisprosessia ei päässyt läheltä seuraamaan, Lerkkanen sanoo.

Laaja-alaista osaamista tarvitaan entistä enemmän

Koulun perustehtävä, joka liittyy ihmisyyteen ja yhteisön jäseneksi kasvamiseen, on pysynyt ennallaan. Mutta viime keväästä saatu tieto oppilaiden erilaisista tarpeista ja lähtökohdista, vaikuttaa myös siihen millaista koulua tulevaisuudessa käydään. Kuten Olli-Pekka Heinonen sanoo, se tulee muuttamaan koulua siihen suuntaan, että pyritään löytämään ratkaisuja, jotta näihin tarpeisiin voidaan vastata paremmin.

Korona-aika on tuonut myös esiin laaja-alaisen osaamisen taitojen merkityksen ja keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että ne tulevat entistä tärkeämmäksi oppiaineiden rinnalla. Marja-Kristiina Lerkkanen sanoo, että ylipäätään käsitys siitä, mitä pitää oppia tulee laajenemaan ja mainitsee muun muassa monipuoliset työskentelytaidot muuttuvissa olosuhteissa ja kriittisen lukutaidon. Tähän Ilkka Laasonen lisää vielä muutospystyvyyden ja resilienssin, sen että pystytään ottamaan uusia asioita vastaan ja ratkaisemaan ongelmia.

Kuuntele uusin podcast-jakso Muuttaako korona-aika koulua ja tutustu myös aiempiin jaksoihin, jotka on nauhoitettu ennen koronapandemiaa.