Tiedote

Noin 4000 yläkoululaisella jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta

Ajankohtaista Perusopetus
Koulun henkilökunnan mukaan yleisimpiä syitä ovat oppilaiden psyykkiset oireet ja se, ettei koulu kiinnosta.
Tietsikalla

Suomen yläkoulussa on vähintään 4000 oppilasta (noin 2-3 % kaikista yläkoululaisista), joiden poissaolot selkeästi vaikeuttavat heidän koulunkäyntiään siten, että koulun täytyy tehdä erityisjärjestelyjä. Koulua käymättömiä oppilaita on kaikissa Suomen maakunnassa ja tilanne koetaan kouluissa kohtuullisen vaikeaksi. Noin 45 %:lla kouluakäymättömistä oppilaista ongelmalliset poissaolot olivat kestäneet koko yläkoulun ajan.

– On huolestuttavaa, että kouluakäymättömiä oppilaita on näin paljon, ja että ongelma vaikuttaa kasvavan. Asiaan on tärkeää puuttua, koska tutkimusten mukaan kouluakäymättömyydellä on monenlaisia kielteisiä seurauksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Poissaolot heikentävät luonnollisesti oppimistuloksia, mutta ne voivat johtaa myös koulupudokkuuteen, jonka on havaittu olevan yhteydessä muun muassa aikuisuuden työllistymis-, talous- ja terveysongelmiin, kertoo opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallituksesta.

Yläkoulun oppilaiden kouluakäymättömyyttä selvitettiin Opetushallituksen rahoittaman erityisen tuen VIP-verkoston Kouluakäymättömyys Suomessa -tilannekartoituksessa, jossa kysyttiin koulujen henkilökunnan näkemyksiä aiheesta lukuvuonna 2019-2020. Suurin osa kyselyyn vastanneista arvioi kouluakäymättömien oppilaiden määrän kasvaneen.

Koronatilanteen ja sen aiheuttamien poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden vaikutuksista kouluakäymättömyyteen ei ole vielä kattavia selvityksiä. Kouluilta saatujen tietojen mukaan kevään etäopetuksen aikana kouluissa oli yksittäisiä oppilaita, joihin ei saatu yhteyttä.

Poissaolojen taustalla monenlaisia ongelmia ja oppimisen vaikeuksia

Koulujen henkilökunnan mukaan ongelmallisten poissaolojen keskeisimpiä syyt olivat psyykkiset oireet ja kiinnostuksen kohdistuminen koulun ulkopuolelle. Muita merkittäviä syitä olivat sairaudet tai muut fyysiset oireet, kodin olosuhteet ja sosiaaliset ongelmat koulussa kuten se, ettei oppilaalla ole ystäviä tai että häntä kiusataan. Yksittäisistä poissaolon syistä vastaajat nostivat useimmin esiin oppilaan sekoittuneen vuo­rokausirytmin ja sen, että koulun sosiaaliset tilanteet ahdistavat oppilasta.

Koulunkäynnin ongelmia näyttää olevan yhtä paljon sekä tytöillä että pojilla. Sen sijaan oppimisen vaikeudet (esim. ADHD, luku- ja kirjoitustaidon puutteet) näyttäisivät olevan usein poissaolevilla oppilailla selkeästi tyypillistä yleisempiä.

Selvityksen perusteella suurin osa koulua käymättömistä oppilaista on tehostetun tai erityisen tuen piirissä, eli heitä pyritään tukemaan koulun taholta. Yksi keskeisistä käytössä olevista keinoista on vuosiluokkiin sitomaton opetus, johon osallistui arviolta kolmannes koulua käymättömistä oppilaista.

Koulun henkilökunnan mielestä parhaita tapoja toimia koulua käymättömien oppilaiden kanssa olivat erilaiset opetusta koskevat järjestelyt kuten opintojen räätälöinti oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan tai pienryhmät, henkilökohtainen tuki, monialainen yhteistyö ja perheiden tukeminen.

Kouluissa kaivataan malleja poissaoloihin puuttumiseen

Lähes kaikissa Suomen kouluissa käytetään kunnan tai koulun omia poissaoloihin puuttumisen malleja, mutta ne ovat keskenään erilaisia eivätkä toimi kaikkien oppilaiden kohdalla. Koulujen henkilökunta toivoisi tulevaisuudessa yhteistyön parantamista koulun ulkopuolisten palvelujen, erityisesti sosiaalitoimen ja nuorisopsykiatrian kanssa, koulua käymättömien oppilaiden auttamiseen tarkoitettuja lisäresursseja kouluihin sekä toimivien käytänteiden jakamista.

Poissaoloihin puuttumisen ja monialaisen yhteistyön malleja on kehitetty ja jaettu muun muassa Opetushallituksen rahoittamassa vaativan erityisen tuen VIP-verkostossa, jonka toiminta on hallitusohjelmassa määritelty vakiinnutettavaksi.

– Opetushallitus on käynyt alustavia keskusteluja THL:n kanssa kansallisen ohjeistuksen laatimiseksi poissaoloihin puuttumisesta paikallisen kehittämistyön tueksi. Kouluyhteisöön liittyviin ongelmiin puuttumisen tueksi Opetushallitus on tänä syksynä julkaisemassa Kiusaamisen vastaisen työn oppaan, kertoo opetusneuvos Pirjo Koivula.

OPH:n rahoittama vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus koulua käymättömistä yläkoulun oppilaista. Kouluakäymättömyys Suomessa -kartoituksen tavoite oli tavoittaa koulun toimijoiden näkökulma runsaasti koulusta poissaolevista oppilaista sekä koulun keinoista auttaa näitä oppilaita. Lisäksi kartoituksessa toteutettiin viimeaikaista tutkimusta kartoittava kirjallisuuskatsaus.

Tilannekartoituksen lisäksi Opetushallitus julkaisee verkkoliitteen, jossa

  • kuvataan tarkemmin kartoituksen kyselyn toteuttamista
  • avataan tuloksia maakunnittain

Lisätietoa

Tutkija Sami Määttä, sami.j.maatta(at)jyu.fi

Opetusneuvos Pirjo Koivula, 029 5331101, etunimi.sukunimi@ [at] oph.fi