Tiedote

Opetushallitus yhdenmukaistaa arviointia peruskouluissa – tavoitteena oppilaiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen

Ajankohtaista
Opetushallitus yhdenmukaistaa niitä periaatteita, joiden mukaan opettajat arvioivat oppilaiden oppimista ja osaamista peruskouluissa. Tavoitteena on parantaa oppilaiden yhdenvertaisuutta. Uudistuksen myötä numeroarviointi alkaa kaikissa kouluissa neljännellä luokalla.
Alakoululaiset tunnilla

Opetushallitus on täsmentänyt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointia koskevaa lukua osana vaiheittain tehtävää, pitkäaikaista arvioinnin kehittämistyötä.

Uusi arviointiluku julkaistaan erillisenä määräyksenä, joka kumoaa vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvän oppimisen arviointiluvun (6).

Yksi muutoksista on todistuksiin liittyvän numeroarvioinnin aikaistaminen niin, että se aloitetaan jatkossa kaikissa Suomen kouluissa neljännellä vuosiluokalla. Näin oppilailla ja heidän huoltajillaan on yhdenvertainen mahdollisuus saada tietoa oppilaan osaamisesta suhteessa tavoitteisiin. Aiemmin numeroarvioinnin on voinut aloittaa opetuksen järjestäjän päätöksellä vuosiluokilla 1–7, mutta viimeistään kahdeksannesta luokasta eteenpäin. Opettaja voi täydentää numeroarviointia sanallisella arvioinnilla.

Opetushallituksen selvityksen mukaan numeroarviointi aloitetaan tällä hetkellä suurimmassa osassa kuntia juuri 4. vuosiluokalla, joissakin kunnissa kuitenkin vasta 7. luokalla. Erityisesti huoltajat ovat antaneet palautetta, että tämä on liian myöhään.

Arviointiluvun liitteenä julkaistaan todistusmalleja, joita koulut voivat käyttää omien todistustensa pohjana.

Täsmennyksillä Opetushallitus haluaa varmistaa, että kouluissa tehtävä arviointi perustuu valtakunnallisesti mahdollisimman yksiselitteisiin ja ymmärrettäviin linjauksiin.

Täsmennyksillä tasataan kunta- ja koulukohtaista vaihtelua

Arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä arvioida oppilaan osaamista suhteessa oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin.

Nykyiset arvioinnin linjaukset ovat osoittautuneet paikoin monitulkintaisiksi, mistä on seurannut erilaisia käytänteitä kouluihin. Muun muassa arviointiin vaikuttavien suoritusten dokumentoiminen, itsearvioinnin toteuttaminen, sanallisen arvioinnin osuus sekä numeroarvioinnin aloitusajankohta vaihtelevat koulukohtaisesti.

Nyt korostetaan aiempaa selvemmin sitä, että arviointi perustuu oppiaineiden tavoitteisiin, joihin sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen ja työskentelyn tavoitteet. Lisäksi painotetaan palautteen ja vuorovaikutuksen merkitystä arvioinnissa.

– Arvioinnin tehtävät on kirjoitettu auki aiempaa tarkemmin, ja samalla olemme selkiyttäneet arviointiin vaikuttavien suoritusten dokumentointiin liittyviä velvoitteita. Lisäksi itsearvioinnin ja vertaispalautteen periaatteita koulussa on täsmennetty niin, etteivät nämä sekoitu opettajan tekemään osaamisen arviointiin, Opetusneuvos Erja Vitikka avaa.

– On erittäin hyvä, että uudistuksessa korostetaan formatiivisen arvioinnin eli oppilaan oppimista tukevan palautteen merkitystä tavalla, joka ei edellytä opettajalta byrokraattista dokumentointia, sanoo kehittämispäällikkö Jaakko Salo OAJ:stä.

Myös päättöarviointia on selkiytetty. Päättöarvioinnin ajankohta ja päättöarvosanojen muodostamisen periaatteet määräytyvät jatkossa kansallisesti, mikä kaventaa kuntien ja koulujen välisiä eroja

Uusia arviointiperiaatteita aletaan soveltaa kouluissa lukuvuoden alusta 1.8.2020.

Oppilaan osaamisen arviointi tarkentuu yhteistyössä

Vuodesta 2018 Opetushallitus on uudistanut arviointia yhteistyössä asiantuntijoiden, opetuksen järjestäjien, rehtoreiden, opettajien ja koulujen kanssa. Työtä tukee arvioinnin tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä. Työtä ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n, Kuntaliiton sekä koulutusalan järjestöjen edustajista koostuva ohjausryhmä.

– Pidän erityisen tärkeänä, että työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä opetuksen järjestäjien, koulujen ja opettajien sekä huoltajien kanssa. Arvioinnin onnistumisen edellytyksenä on näiden tahojen sekä oppilaiden aktiivinen vuorovaikutus. Kaikilla tulee olla yhteinen ymmärrys siitä, mistä arvioinnissa on kysymys ja mitkä ovat sen tavoitteet, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen painottaa.

Julkistettu arviointiluku on osa kehitystyön ensimmäisestä vaihetta.

Seuraavassa vaiheessa, vuoden 2020 aikana Opetushallitus määrittelee, mitä oppilaan tulee osata saadakseen päättöarvioinnissa arvosanan 5, 7 tai 9 eri oppiaineissa. Aiemmin kriteerit on määritelty vain arvosanalle 8. Kriteerityön tavoitteena on varmistaa, että oppilaiden arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia esimerkiksi silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin.

Opetushallitus määrittelee myöhemmin vastaavat kriteerit myös kuudennen vuosiluokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin.

Opetushallitus tuottaa tukimateriaalia verkkosivuilleen sekä järjestää opettajille täydennyskoulutusta uusien linjausten käyttöönottoon.

– Uusi arviointiluku vastaa selkeydessään hyvin niihin ongelmakohtiin, jotka ovat puhuttaneet kunnissa ja kouluissa viime vuosina. Nyt on tärkeää antaa tarvittavaa ohjausta ja tukea toimeenpanolle ja seurata, että tehdyt muutokset perusteisiin vahvistavat arvioinnin yhdenvertaisuutta, toteaa erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Erja Vitikka, etunimi.sukunimi(at)oph.fi +358 29 533 1225
Opetusneuvos Leena Nissilä, etunimi.sukunimi(at)oph.fi +358 29 533 1155
Opetusneuvos Marjo Rissanen, etunimi.sukunimi(at)oph.fi + 358 29 553 1776