Peruskouluverkko harvenee ja koulujen keskimääräinen koko kasvaa
Suomen peruskouluverkon harveneminen jatkuu tulevina vuosina. Tämä käy ilmi Opetushallituksen peruskouluverkkoa koskevassa selvityksessä, jossa tarkastellaan peruskoulujen määrän ja koon kehitystä kolmen eri laskelman avulla. Laskelmat on tehty tarkastelemalla Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisia väestörakenteen muutoksia sekä kouluverkossa tapahtuneita muutoksia vuosina 2000–2018.
Jyrkimmän arvion mukaan peruskoulujen määrä lähes puolittuu vuoteen 2040 mennessä. Koulujen määrä laskisi nykyisestä noin 2 300:sta vajaaseen 1 300 kouluun (46 %). Samalla koulujen keskimääräinen oppilasmäärä kasvaisi 236 oppilaasta 336 oppilaaseen. Ensimmäisessä laskelmassa oletetaan, että koulujen keskimääräinen koko jatkaisi kehittymistä aiemman kaltaisesti vuoteen 2040 asti, minkä jälkeen luvut on suhteutettu väestöennusteen oppilasmääriin.
Toteutuessaan tämä voisi aiheuttaa haasteita useammassa maakunnassa korkean oppilasmäärän tai alhaisen koulumäärän vuoksi. Toisessa laskelmassa ennakoidaankin, että koulujen määrän vähenemistä pyritään hillitsemään erilaisilla toimilla joko kansallisesti tai alueellisesti. Tällöin vuonna 2040 keskimääräinen oppilasmäärä jäisi hieman edellistä ennustetta matalammaksi, 288 oppilaaseen, ja koulujen määrä korkeammaksi, vajaaseen 1 500 kouluun. Vähennystä olisi runsas kolmannes (37 %).
Kolmannessa skenaariossa lähdetään olettamuksesta, että koulujen keskimääräinen oppilaskoko pysyisi vuoden 2018 kaltaisesti 236 oppilaassa. Tässä tapauksessa muutos nykyiseen kouluverkkoon olisi selvästi edellisiä laskelmia pienempi. Kouluja olisi vuonna 2040 arviolta noin 1 800 kappaletta, eli 23 % vähemmän kuin tällä hetkellä.
Koulujen määrä laskenut tasaisesti vuodesta 2000 alkaen
Peruskoulujen määrä on laskenut merkittävästi kuluvalla vuosituhannella. Vuonna 2018 kouluja oli 1 676 (42 %) vähemmän ja peruskouluasteen erityiskouluja 184 (74 %) vähemmän kuin vuonna 2000. Määrällisesti eniten peruskouluja on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla (179), Pirkanmaalla (132) ja Lapissa (127). Prosentuaalisesti kouluverkosto on harventunut eniten Etelä-Karjalassa (62 %) ja Etelä-Savossa (59 %).
Kouluverkon harventuminen on kohdistunut erityisesti pieniin, alle 50 oppilaan kouluihin. Vuonna 2018 alle 50 oppilaan kouluja oli kaikista kouluista noin 20 %, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli vielä noin 40 %.
Oppilasmääriltään suurten yhtenäiskoulujen määrä on puolestaan lisääntynyt, erityisesti 2010-luvulta alkaen. Vuonna 2018 Suomessa toimi yhdeksän yli tuhannen oppilaan peruskoulua. Yli 700 oppilaan kouluja oli sata, kun vuosituhannen alussa niitä oli vain 13. Yli 700 oppilaan kouluja löytyy muun muassa Helsingistä, Tampereelta, Vantaalta ja Oulusta.
Perusopetuksen oppilaita oli vuonna 2018 noin 550 000. Tilastokeskuksen väestönennusteen mukaan määrä pienenee tästä tuntuvasti. Vuonna 2040 peruskouluikäisiä (7–15-vuotiaita) olisi noin 425 000.
Päätökset kouluverkosta tehdään paikallisesti
Kouluverkon kehityksessä on selviä eroja maakuntien välillä. Koulujen määrä vähenisi ennakoinnin mukaan varsinkin Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa, joissa vähennys olisi enimmillään 60–70 %:n tuntumassa. Vähiten määrä vähenisi Uudellamaalla vajaalla neljänneksellä ja Ahvenmaalla noin kymmenyksellä.
─ Laskelmien kehityssuunta on selvä: peruskouluverkko harvenee ja keskimääräinen koulukoko kasvaa tulevaisuudessa. Toisaalta tämän tyyppiseen ennusteeseen liittyy aina virhemahdollisuuksia. Lievimmän laskelman mukainen vaihtoehto ei kuitenkaan tunnu realistiselta, koska koulujen määrä jatkaa todennäköisesti pienenemistään ainakin lähitulevaisuudessa. Toisaalta arvio koulujen määrän lähes puolittumisesta tuntuu myös varsin jyrkältä. Tällä hetkellä todennäköisimmiltä vaihtoehdolta tuntuu laskelmista keskimmäinen. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat suuresti siihen, millaiseksi kouluverkko lopulta muodostuu, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä Opetushallituksesta.
Tulevaisuuden kouluverkkoon voidaan vaikuttaa
Peruskouluverkon harveneminen kytkeytyy tiiviisti opetuksen saavutettavuuteen, koulukuljetuksiin ja kuntien taloustilanteen kehitykseen tulevaisuudessa. Taustalla vaikuttavat myös laajat megatrendit, kuten demograafiset muutokset, digitalisaatio, työn murros, kaupungistuminen ja ilmastonmuutos.
Oleellista on myös se, miten pidetään kiinni koulutuksellisesta tasa-arvosta, vaikka alueelliset erot saattavat lisääntyä.
– Ennakointi on tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdintaa. Ennakointiin kuuluu myös, että määritellemme, mitä tulevaisuudessa tavoittelemme, ja asetamme toimet sen mukaisesti. On hyvä muistaa, että jokaisella nuorella ja lapsella on oikeus tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen perusopetukseen asuinpaikasta riippumatta, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Tiedotteessa esitetyt luvut ovat otteita laajemmasta peruskouluverkkoselvitystä koskevasta raportista, joka julkaistaan Opetushallituksen verkkosivuilla syksyllä 2020.
Lisätiedot:
opetusneuvos Kari Nyyssölä, puh. 029 533 1159, etunimi.sukunimi [at] oph.fi
opetusneuvos Leena Nissilä, puh. 029 533 1155, etunimi.sukunimi [at] oph.fi