Psykologi- ja kuraattoritoiminnan haasteet vaikeuttavat avun saantia lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

Työntekijän vastuulla oleva opiskelijamäärä on kuraattoreilla keskimäärin 995 ja psykologeilla 1311, mutta määrät vaihtelevat molemmilla ammattiryhmillä paljon. Eroja on myös toimipisteiden lukumäärissä, työajan jakautumisessa eri tehtäviin, mahdollisuudessa täydennyskoulutukseen ja työnohjaukseen sekä kuraattorien koulutustaustassa.

Tuoreen kyselyn mukaan toisella asteella kokoaikaisesti työskentelevillä psykologeilla oli vuoden aikana ollut vähimmillään alle 10 asiakasta ja enimmillään 168. Kuraattoreilla asiakkaita oli ollut 10–200. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppilaitoksen sisällä ja ulkopuolella oli tiivistä. Työntekijäkohtaisia eroja on siinä, keiden kanssa yhteistyötä tehdään ja kuinka laajasti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH) toteuttivat yhteistyössä ensimmäisen valtakunnallisen tiedonkeruun toisen asteen oppilaitosten psykologeille ja kuraattoreille keväällä 2019. Tietoa saatiin työn edellytyksistä, toimintatavoista ja yhteistyöstä.

Opiskelijakohtaista työtä tehdään osin lainsäädännön vastaisesti

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee, miten oppilaitoksessa arvioidaan monialaisesti yksittäisen opiskelijan tuen tarvetta ja järjestetään tukea. Yksittäisen opiskelijan monialaista työtä edellyttävät asiat käsitellään asiantuntijaryhmässä, jonka kokoonpano sovitaan yhdessä opiskelijan kanssa.

Opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on puolestaan yhteisön hyvinvoinnin kehittäminen. Noin kolmannes toisella asteella työskentelevistä kuraattoreista ja psykologeista ilmoitti, että yksittäisen opiskelijan asioita käsitellään toimipisteen opiskeluhuoltoryhmässä.

– Opiskelijan oikeusturvan näkökulmasta toimintatapa on kyseenalainen, koska tällöin salassa pidettäviä asioita tulee sivullisten tietoon, huomauttaa opetusneuvos Kristiina Laitinen.
Kaikissa oppilaitoksissa monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaminen yksittäisen opiskelijan tueksi ei ole vielä vakiintunut käytäntö. Kokoaikaisesti toisella asteella toimivat kuraattorit olivat osallistuneet 0–120 ja psykologit 0─50 opiskelijan asiantuntijaryhmään viimeisen vuoden aikana.

Opiskelijoiden yhdenvertaisuus avun ja tuen saannissa ei toteudu

– Suuret erot työn edellytyksissä ja toteuttamisessa johtavat oppilaitoskohtaisiin eroihin opiskelijoiden varhaisessa avun ja tuen saannissa esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin tai mielenterveysongelmiin, arvioi ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.

Hallitusohjelmaan on kirjattu opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön mitoitussuositusten laatiminen. Lisäksi tarvitaan palvelujen sisällön ja työkäytänteiden yhdenmukaistamista sekä entistä yksityiskohtaisempaa valtakunnallista ohjausta.

Nuorten oikeuksien toteutuminen edellyttää myös panostusta opiskeluhuollon saatavuuden ja lainmukaisten toimintatapojen valvontaan.

Lisätietoja

Ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL
puh. 029 524 7294, etunimi.sukunimi [at] thl.fi

Opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus
puh.029 533 1244, etunimi.sukunimi [at] oph.fi