Uutinen

Tutustu Cygnaeus-palkintohaun 2020 kuuteen finalistiin!

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus Tasa-arvo ja osallisuus
Vuoden 2020 Cygnaeus-palkintohaku keräsi määräpäivään mennessä 20 varteenotettavaa ehdokasta. Opetushallituksen asiantuntijoista koostuva palkintotoimikunta valitsi niiden joukosta kuusi finalistia. Esittelemme nyt finaaliin päässeet palkintoehdokkaat.
Cygnaeus-palkintomitali

Cygnaeus-palkinnon 2020 saajan valitsevat projektiasiantuntija Michaela Moua oikeusministeriöstä ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta. Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa. Tänä vuonna palkintokriteereissä painotetaan osallisuutta, saavutettavuutta ja inkluusiota edistäviä toimintatapoja. Cygnaeus-palkinnon 2020 saaja julkistetaan 23.11.2020 verkkotilaisuutena järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa. Palkinnon jakaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Finalistit ovat: saamen kielen opetuksessa etäyhteyksiä hyödyntävä pilottihanke, viittomakielen VIKKE-hanke, Etäkoulu Kulkuri, Äidit mukana -ja Vanhemmat mukaan kouluun -toimintamallit, Titaani E -oppimateriaalihanke sekä Heinävaaran koulu.

Oman äidinkielen opiskelu vahvistaa lasten identiteettiä

Saamen kielen opetuksessa etäyhteyksiä hyödyntävä pilottihanke

Saamen kielen opetuksessa etäyhteyksiä hyödyntävä pilottihanke mahdollistaa saamen kielen opiskelun perusopetuksessa kaikkialla Suomessa. Hankkeessa on kahden vuoden ajan opetettu inarin-, pohjois- ja koltansaamea, joista erityisesti koltan- ja inarin saame ovat uhanalaisia kieliä. Oman äidinkielen opiskelu tukee eri puolella Suomea asuvien saamelaislasten identiteettiä ja vahvistaa heidän kielitaitoaan.

– Oppilasmäärä on kasvanut voimakkaasti, viime vuonna meillä oli 65 oppilasta ja nyt 90, projektipäällikkö Hanna Helander kertoo.

Lapsia tietokoneella kansallispuvuissa

Hankkeessa on otettu käyttöön luontopedagogiikka, jolla tuodaan etäopetukseen saamelaista tapaa havainnoida luontoa. Etäopetuksen ei siis tarvitse olla vain tietokoneen ääressä istumista. Hanke mahdollistaa saamen kielen ja kulttuurin elvyttämisen ja vie saamelaiskulttuuria eteenpäin omassa ajassamme, osana perusopetusta. Samalla toiminta on etäopetuspedagogiikkana edellä aikaansa.

Viittomakielisten lasten kielellisen kehityksen arviointi, kartoitus ja tukitoimenpiteet -hanke (VIKKE)

Myös VIKKE-hanke tukee lasten osallisuutta kieltenopetuksen kehittämisen avulla. Hankkeessa kartoitetaan, arvioidaan ja laaditaan tukitoimenpiteet viittomakielisten ja viittomakieltä käyttävien lasten kielenkehitystä varten. Viittomakielen opetus ei ole Suomessa tasaveroisessa asemassa muun kieltenopetuksen kanssa, sillä monet lapset eivät saa lainkaan opetusta äidinkielellään eli suomalaisella viittomakielellä. Tämän seurauksena monet kärsivät heikoista kielitaidoista.

– Hankkeessamme on kehitetty viittomakielen arviointityökalut, joiden avulla opettajat voivat arvioida oppilaiden osaamista ja kohdistaa opetusta paremmin lasten tarpeiden mukaan, tutkijatohtori Laura Kanto Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Äiti ja lapsi leikkivät

Tällä hetkellä VIKKE-hankkeessa laaditaan STEA:n rahoittamana viittomakielen kehityksen tukemiseen liittyvää tietopakettia ja harjoitusmateriaalia Niilo Mäki Instituutissa. Hankkeen materiaalipaketit tulevat sekä perheiden että asiantuntijoiden käyttöön.

– Nyt on nähty, millaista tukea viittomakieliset lapset ja perheet oikeasti tarvitsevat, ja sen perustella voimme laatia tukimateriaaleja. VIKKE-hanke on edistänyt kielitietoisuutta myös laajemmin, kun vanhemmat ovat sen ansiosta uskaltautuneet rohkeammin vaatimaan lastensa oikeuksia laadukkaaseen viittomakielen opetukseen.     

Etäkoulu Kulkuri

Etäkoulu Kulkuri on Kansanvalistusseurasäätiön verkkokoulu, jonka tavoitteena on pitää yllä ja kehittää ulkomailla asuvien suomalaisten lasten äidinkielen taitoja ja suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Kulkuri mahdollistaa tarvittaessa koko perusopetuksen oppimäärän opiskelun äidinkielellä. Koulu toimii molemmilla kotimaisilla kielillä. Kun lapsen koko ympäristö on vieraskielinen, alkavat äidinkielen taidot helposti rapautua. Lapsen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että äidinkielen taitoa pidetään yllä ja kehitetään ulkomaillakin.

– Kulkuri-verkkokoulu on saavutettavissa kaikkialla maailmassa, myös ilman verkkoyhteyttä paikoissa, joissa internetyhteydet ovat heikommat, kuten esimerkiksi Afrikan maissa, Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Lauri Tuomi kertoo.

Koululla on kokopäiväinen opinto-ohjaaja, joka tukee lapsen koko perhettä oppijana, sillä perheen rooli etäkoulussa on hyvin tärkeä. Vuosittain mukana on 400 lasta kuudestakymmenestä eri maasta.

Kulkuri myös kehittää perusopetusikäisten etäopetuksen käytäntöjä ja toimintamalleja. Tästä oli hyötyä koronakevään poikkeusoloissa, kun Kulkuri jakoi etä- ja verkko-opetuksen hyviä käytänteitä suomalaisille kouluille ja opettajille. Kulkuri valittiin tänä vuonna maailman ensimmäisenä verkkokouluna Unesco-kouluksi.

Lasten koulut maahanmuuttajaäitien osallisuutta tukemassa

Äidit mukana -ja Vanhemmat mukaan kouluun -toimintamallit

Äidit mukana- ja Vanhemmat mukaan kouluun -toimintamalleissa vähän koulutetut, myös luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajavanhemmat osallistuvat peruskoulun 1.-2. luokkien oppitunneille. Tunneilla vanhemmat – pääosin äidit – seuraavat opetusta ja oppivat samalla itse suomen kieltä, lukemista ja kirjoittamista sekä matematiikan perustaitoja.

– Hankettamme koskevissa tutkimuksissa on jo todettu, että näin kielitaito saavutetaan jopa puolta nopeammin kuin yleensä, projektipäällikkö Minna Perokorpi-Sulin kertoo.

Äidit ja lapset ringissä

– Kielitaidon kehittymisen kautta avautuu todella monta porttia, sillä olemme nähneet, että kielen oppiminen nostaa maahanmuuttajien itsetuntoa ja tekee mahdolliseksi monien unelmia. Toiminnassa on huomioitu onnistuneella tavalla vähän koulutetut, osittain luku- ja kirjoitustaidottomat maahanmuuttajanaiset, jotka ovat suomalaisessa yhteiskunnassa erityisen heikossa asemassa. Naiset ovat tämän toimintamallin avulla päässeet eteenpäin muihin, jopa ammatillisiin opintoihin sekä työelämään.

Selkokielinen oppimateriaali innostaa fysiikan ja kemian opiskeluun

Titaani E -oppimateriaalihanke

Titaani E -oppimateriaalihankkeessa kehitetään selkokielistä oppimateriaalia yläkoulun fysiikan ja kemian opiskeluun. Keskeisenä tavoitteena on ollut kirjoittaa vaikeiksi koetuista fysiikasta ja kemiasta kiinnostavasti helpolla suomen kielellä eli selkosuomeksi. Kirjoissa käytetty yksinkertaistettu suomen kieli vähentää oppimisen esteitä ja parantaa saavutettavuutta.

– Materiaalimme on auttanut sekä opettajia työssään että oppilaiden opiskelua. Oppilaat, joilla on pulmia lukemisessa, ovat selvästi hyötyneet näistä materiaaleista, kertoo Jukka Kohtamäki, joka on ollut mukana Titaani E -työryhmässä.

Titaani E -materiaalit on suunnattu etenkin sellaisille oppilaille, joille lukeminen tai oppiminen tuottavat vaikeuksia sekä niille oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tavoitteena on saada oppilaat kiinnostumaan luonnontieteistä ja lisätä fysiikan ja kemian opintojen valintoja toisen asteen koulutuksessa. Näillä valinnoilla on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys; tarjoavathan luonnontieteet matematiikan ohella laajat mahdollisuudet eri alojen korkeakouluopintoihin ja työelämään.

Hankkeen pohjalta on kehitetty malli myös muiden oppimateriaalien selkokielistämiseen, joten se voi toimia suunnannäyttäjänä selkokielisten oppimateriaalien tulevaisuudelle muissakin oppiaineissa.

– Selkokielen tarve lisääntyy koko ajan, yllättävän suuri osa suomalaisista tarvitsee selkokieltä joko kielitaidon puutteen takia tai muista syistä.

Malliluvut sekä fysiikan että kemian selkokielistettyihin teoksiin:

Oppilaiden osallisuutta tukemalla lisää yhteisöllisyyttä koko kylälle

Heinävaaran koulu

Oppilaiden kulttuurisen identiteetin tukeminen on tärkeä osa kouluyhteisön hyvinvointia. Pienessä kylässä Pohjois-Karjalassa sijaitseva Heinävaaran koulu on tehnyt pitkäjänteistä työtä koko kouluyhteisön osallistamiseksi. Se on ollut omalla alueellaan edelläkävijä avoimien oppimisympäristöjen ja siihen liittyvien pedagogisten ratkaisujen kehittämisessä. Pohjois-Karjalassa on vahva ortodoksinen vähemmistö, joka on huomioitu koulun toiminnassa ja tapahtumissa. Lisäksi koulussa on äidinkieleltään venäjänkielisiä oppilaita ja viittomakielisiä oppilaita. 

– Meillä on periaatteena ”yhdessä olemme enemmän”, ja ajatus koulusta keskellä kylää toteutuu meillä sanan varsinaisessa merkityksessä, rehtori Tuija Huovinen toteaa. Koulu on organisoinut useita erilaisia projekteja, joihin on otettu mukaan koko kyläyhteisö. Osallistava toiminta on lisännyt koulun yhteisöllisyyttä ja heijastunut koko kyläyhteisöön myönteisellä tavalla.

– Matalan kynnyksen toiminnallisilla tapahtumilla on iso merkitys koulun ja kodin yhteistyössä. Koulu ei ole yksin, yhdessä tekeminen on voimavara.

Cygnaeus-palkintoa on jaettu vuodesta 1981. Kouluhallitus perusti palkinnon kunnioittamaan Suomen oppivelvollisuusisän Uno Cygnaeuksen (1810–1888) muistoa. Kouluhallitus lakkautettiin vuonna 1991, ja tilalle perustettu Opetushallitus jatkoi palkinnon jakamista. Palkinnon myöntämisperusteet uudistettiin vuonna 2019. Cygnaeus-palkinnolla huomioidaan nyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää toimintaa.

Uutista päivitetty 14.10. Korjattu VIKKE-hankkeen esittelyä sekä Titaani E -oppimateriaalihankkeen linkityksiä.