Antirasistista otetta tarvitaan myös ohjaustyössä

Kuva: Anne-Mari Souto

Rasismia esiintyy kaikkialla, myös ohjauksen kentällä. On tärkeää osata tunnistaa ja nimetä sitä, sillä muuten rasismiin on vaikeaa puuttua.

– Rasismi liitetään usein väkivaltaiseen toimintaan. Sitäkin se on, mutta se on myös tiedostamattomia, hyvää tarkoittavia, seurauksiltaan toiseuttavia toimintatapoja, kertoo Anne-Mari Souto.

Käsitteiden määrittely on yksi tapa lähteä puuttumaan rasismiin. Täytyy pohtia, miten erilaisten käsitteiden käyttö vaikuttaa ajatteluumme.

– Esimerkiksi monikulttuurisuusajattelun sijaan voisi siirtyä tutkimaan, miten antirasismi ja antirasistinen pedagogiikka rakentavat osallisuutta. Antirasismi pyrkii aktiivisesti tunnistamaan ja purkamaan eriarvoisuutta, siinä missä monikulttuurisuusajattelussa valtasuhteista- ja mekanismeista ei juurikaan puhuta, Anne Kolehmainen kertoo.

Ohjaajien tulee olla aktiivisia keskustelunavaajia

Kuva: Niina Rodionoff

Anne-Marin mukaan ohjauksen kieli on usein yksilöä korostavaa. Ohjattavan kanssa pohditaan, mikä juuri hänen juttunsa on ja mitä hän haluaa tehdä. Mahdollisuudet eri taustoista tuleville ovat kuitenkin usein erilaisia. Sukupuoli, etnisyys, luokkatausta, rodullistaminen ja alueellisuus vaikuttavat avautuviin mahdollisuuksiin niin koulutuksessa kuin työelämässäkin.

– On eri asia hakea kesätöitä, jos on 15-vuotias tummaihoinen nuori kuin 15-vuotiaana valkoisena nuorena. Haasteita kohtaavalle nuorelle täytyy muistaa painottaa, että vika ei ole hänessä, vaan suomalaisissa työmarkkinoissa, Anne-Mari sanoo.

Opinto-ohjaajan kannattaa kertoa luokalleen esimerkiksi siitä, mihin voi olla yhteydessä, jos työssäoppimisjaksoilla tai muualla työelämässä kokee rasismia tai syrjintää.

– Ohjaajien tulee ottaa tällaisia aiheita itse aktiivisesti esille, eikä jättää keskustelun avaamista nuoren tehtäväksi. Heidän täytyy osata huomioida antirasismiin liittyviä teemoja. Se lisää luottamusta. Luottamus on laadukkaan ohjauksen pohja, Anne-Mari pohtii.

Annen mukaan yksittäisten seikkojen lisäksi täytyy kiinnittää huomiota useiden tekijöiden yhteisvaikutukseen. Jos tarkastelemme esimerkiksi etnisyyttä ja sukupuolta erikseen, emme pääse samaan tulokseen kuin jos tarkastelemme, miten eri tekijät yhdessä vaikuttavat koulutukseen ja oppimiseen.

– Eri näkökulmien huomioiminen edellyttää myös poikkihallinnollista yhteistyötä, Anne kertoo.

Uusia ratkaisuja arjen käytäntöihin

Antirasistinen pedagogiikka edellyttää rasismia tuottavien arkisten käsitysten, toimintatapojen ja sosiaalisten käytänteiden tunnistamista ja niihin puuttumista, sanoo Anne-Mari. Valmiita tapoja tähän ei aina ole.

Anne-Marin mukaan ohjaajat ovat esimerkiksi pyrkineet luomaan turvallisempaa tilaa ohjattavilleen pitämällä ohjaustilanteita rennommassa tilassa oppilaitoksen tarjoaman työhuoneen sijasta.

–  Nuorten kanssa on menty koripallokentälle. Vanhempainiltoja on pidetty Somali-yhdistyksen illanvietoissa. Kerran ohjaaja jutteli nuoren äidin kanssa leikkipuistossa, sillä kahdeksanlapsisen perheen äidin oli helpompi päästä sinne, Anne-Mari luettelee.

Anne-Mari ja Anne ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhteiskuntamme rasistisista käytännöistä sekä antirasistisesta työstä tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta. Erityisesti syytä olisi tutkia, mitä ne tarkoittavat oppimisen ja koulutuksen kentällä.

Teksti: Alma Smolander