Uutinen

EU:n nuoriso-ohjelmia tutkimustiedolla kehittävää RAY-verkostoa koordinoidaan nyt Suomesta käsin

Ohjelmat Nuorisotyö Erasmus+ nuorisoalalle EU:n nuoriso-ohjelmat Euroopan solidaarisuusjoukot
Vuoden 2021 alusta eurooppalaisen RAY-tutkimusverkoston koordinointi on tullut osaksi Opetushallituksen tonttia. Vaikka koronatilanne koettelee reilussa vuosikymmenessä kasvanutta verkostoa, tarkoittaa se myös tilausta tutkimustiedolle. Tulevaisuuden visio tutkimuksesta entistä parempien EU:n nuoriso-ohjelmien tueksi on kirkas.
Carmen Teubl ja RAY:n logo.

Euroopan laajuisen tutkimusverkosto RAY:n koordinaatio sai uuden kodin Suomesta

RAY eli Research-based Analysis and Monitoring of European Youth Programmes on EU:n nuoriso-ohjelmien ja nuorisosektorin tutkimuslähtöiseen seurantaan keskittyvä, kaikkiaan 36 kumppania kattava eurooppalainen tutkimusverkosto. 

Vuoden 2021 alussa RAY:n koordinointi siirtyi Itävallan kansallisen toimiston muuttuneen tilanteen myötä Itävallasta Suomeen Opetushallitukselle. Hyvin suunniteltu muutto ei ole juurikaan kuukauden taukoa lukuun ottamatta näkynyt tutkimuksen kannalta tai ulospäin.

RAY-verkoston itävaltalaiselle projektipäällikkö Carmen Teublille tutkimusverkoston koordinoinnin muutto kuitenkin merkitsi ensin pestin hakemista uudestaan ja työn saatuaan muuttoa uuteen asuinmaahan Suomeen.

– Henkilökohtaisesti muutos on ollut melkoinen haaste, positiivisessa mielessä. Tämä on minulle tärkeä mahdollisuus jatkaa työtä projektin parissa ja nähdä sen toiminta uudessa ympäristössä. Työssäni olen niin sanotusti metatasolla, mutta välillisesti voin edistää nuorten kasvua. Koordinoin tutkimusverkostoa, jonka tutkimus edistää EU:n nuoriso-ohjelmien kehitystä ja nuoriso-ohjelmat puolestaan hyödyttävät nuoria, nuorisotyöntekijöitä ja muita toimijoita nuorisotyön kentällä. Minulle on tärkeää, että voin tehdä jotakin merkityksellistä, pohdiskelee Teubl.

Korona koettelee tutkimustakin, mutta poiki myös uuden tutkimushankkeen

RAY:n koordinaation uuden tukikohdan lisäksi toinen olosuhteisiin eittämättä vaikuttava tekijä on koronapandemia. Kun EU:n nuoriso-ohjelmien rahoittamia hankkeita on jouduttu perumaan tai viivästämään, kärsivät esimerkiksi monitorointitutkimukset datan puutteesta. Tutkimusverkosto ja työryhmät eivät myöskään ole voineet tavata kasvotusten ja tulevan tutkimuksen näköaloja tarkasteleva konferenssi on jouduttu perumaan. 

– Positiivista on kuitenkin tilanteen nopeasti inspiroima uusi tutkimushanke. Meillä on jo dataa koronapandemian vaikutuksista eurooppalaiseen nuorisotyöhön. Vaikka tietenkin olisin toivonut, ettei tätä tutkimusta olisi tarvittu, huokaa Teubl.

Tutkijakollegani sanoin: Pandemia ravistelee eurooppalaista nuorisotyötä ytimiä myöten. 

Vaikka RAY COR -hanke on edelleen kesken, alustavia tuloksia on jo saatavilla. 

– Tutkijakollegani sanoin: Pandemia ravistelee eurooppalaista nuorisotyötä ytimiä myöten. Suuri enemmistö nuorisotyöntekijöistä kertoo koronapandemian vaikutuksen omaan työhön olleen merkittävä. Ennen pandemiaa nuorisotyöllä tavoitettaviin nuoriin verrattuna erityisesti marginalisoidussa asemassa oleviin nuoriin on menetetty yhteyksiä. Toisaalta nuoret ovat kertoneet netissäkin tapahtuvaan nuorisotyöhön  osallistumisen auttavan jaksamaan tilanteessa, valottaa Teubl alustavia tutkimustuloksia.

Tutkimus osoittaa EU:n nuoriso-ohjelmien toimivan – ja kehittää niitä edelleen

RAY COR -hankkeen lisäksi käynnissä on parhaillaan viisi muuta tutkimushanketta. Näistä kolme päättyy tänä vuonna, mutta jokaista päättyvää hanketta kohden alkaa myös uusi hanke. Luvassa on EU-ohjelmien strategiatason vaikutuksiin, digitalisaatioon ja nuorisotyöntekijöiden kapasiteetinvahvistamiseen pureutuvaa uutta tutkimusta. 

Teubl kertoo, että vuonna 2008 RAY-verkoston perustajien alkuperäinen idea oli tutkia EU:n nuoriso-ohjelmien potentiaalia ja todellista vaikutusta.

– Tutkimustietoa onkin karttunut paljon perustamisvuosista. Päälöydös on, että ohjelmat todella toimivat ja saavuttavat useimmat tavoitteensa. Esimerkiksi 95 prosenttia hankejohtajista kertoo osallistuneiden nuorten kehittäneen elinikäisen oppimisen taitoja, nuoret itse kertovat kehittäneensä taitoja kielitaidosta sosiaalisiin ja kansalaistaitoihin, kun taas organisaatiot oppivat esimerkiksi heikommassa asemassa olevien nuorten inkluusiosta. Toisaalta tutkimus auttaa myös selvittämään, miten ohjelmia kannattaa edelleen kehittää, summaa Teubl.

Vallitseva koronatilanne lisää epävarmuutta uuden ohjelmakauden tuomien uusien mahdollisuuksien suunnitteluun. Teubl uskaltaa kuitenkin jo katsoa tulevaan ja toivoo, että seuraava verkostotapaaminen voisi tapahtua suunnitellusti syyskuisessa Sloveniassa. 

– Olen myös utelias uusista hankkeista sekä päättyvien tutkimushankkeiden tuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Parin vuoden päästä luvassa on myös lisää tutkimusta minulle henkilökohtaisestikin tärkeästä inkluusion teemasta. Tarkoitus on selvittää, kuka puuttuu ohjelman osallistujista, miksi ja mitä asialle voitaisiin tehdä, kertoo Teubl nykyistäkin laadukkaampia EU:n nuoriso-ohjelmia visioiden.

 

Teksti: Laura Mettälä