Eurooppalaiset museot tarjosivat inspiraatiota, näkemystä ja oppia

Museossa käyminen voi tarkoittaa monille edelleen lähinnä näyttelyiden katselua. Tulevaisuudessa museokäynti voi kuitenkin sisältää yhä enemmän itse tekemistä ja vaikuttamista.

– Nykyistä museotyötä haastetaan uudistumaan yleisön osallistamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaan, sanoo Arkkitehtuurimuseon väliaikainen johtaja Arja-Liisa Kaasinen.

– Esimerkiksi asiantuntijakokoelmia voisi avata yleisöille muilla tavoilla kuin perinteisillä näyttelyillä, kuten osallistamalla yleisöä eri keinoilla. Uuden museolain mukaan museoiden rooli yhteiskunnassa on edistää tasa-arvoa ja demokratiaa, joten museoiden pitäisi kannustaa kävijää myös yhteiskunnallisen äänen löytämiseen.

Erasmus+ -hankkeen avulla joukko Arkkitehtuurimuseon asiantuntijoita lähti kehittämään museotyön osaamistaan ja poimimaan vinkkejä museon ydinnäyttelyn uudistamiseen. Hankkeessa asiantuntijat tekivät seitsemän matkaa yhteensä yhteentoista museoon eri puolille Eurooppaa vuoden 2019 aikana.

Kohteista haettiin myös tietoa Helsinkiin suunnitellun uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon kehittämiseen. 

– Hanke osui todella hyvään ajankohtaan, sillä lähitulevaisuudessa häämöttää Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon yhdistävä Uusi museo-hanke. Löysimme maailmalta paljon hyviä esimerkkejä uuden museon ennakoivaan konseptityöhön, Kaasinen sanoo.

Eurooppalaiset kollegat avasivat työtään

Hankkeen kohteiksi valittiin eurooppalaisia arkkitehtuuri- ja designmuseoita, mutta myös tiedekeskuksia ja muun muassa historiamuseo. Työryhmän jäsenet vierailivat muun muassa The Flanders Architecture Institute -keskuksessa Antwerpenissä Hollannissa, designmuseossa Belgian Gentissä, Berliinin valtiollisissa museoissa sekä Wienin MAKissa ja Architekturzentrumissa.

Työryhmä perehtyi paikalliseen museotyöhön niin sanotulla työn varjostamisen -menetelmällä. Siinä tutustutaan työn tekemiseen olemalla mukana ammattilaisen työpäivässä ja esimerkiksi osallistumalla tämän työtehtäviin.

Työryhmän jäsenet pääsivät tutustumaan muun muassa kokeellisen yleisötyön työpajaan, jossa kokeiltiin näyttelyesittelyä yleisölle osallistavan performanssin, marssin tai tanssiesityksen avulla. Tämän lisäksi he tekivät harjoitustöitä siitä, kuinka erityisryhmät voitaisiin ottaa paremmin mukaan aktiiviseksi yleisöksi.

– Meille ei vain esitelty museoita, vaan museoammattilaiset veivät meitä omiin työyhteisöihinsä, jakoivat tietojaan ja avasivat näkökulmia omaan työhönsä hyvin avoimesti. Intensiiviset keskustelut ja ihmisiin tutustuminen avasivat museoiden tarinaa perusteellisesti, vaikka vietimme kohteissa yleensä vain pari päivää, Arja-Liisa Kaasinen sanoo.

Matkojen anti jaettiin kollegiaalisesti: matkojen jälkeen Arkkitehtuurimuseon henkilöstö kokoontui tapaamisiin, jossa käytiin tärkeimpiä havaintoja läpi. Työryhmän jäsenet kirjoittivat matkoistaan myös yhteiseen blogisarjaan.

Tärkeitä verkostoja ja hedelmällisiä sisäisiä keskusteluita

Erasmus+ -hankkeen tärkein tulos oli Kaasisen ja hankkeessa mukana olleen viestinnän suunnittelija Ilona Hildénin mukaan uusien Euroopan-laajuisten verkostojen syntyminen. Arkkitehtuurimuseolla on nyt Euroopassa useita kollegamuseoita, joita on helppo pyytää mukaan yhteisiin projekteihin.

– Verkostot ja luottamus syntyvät parhaiten niin, että laitamme itsemme likoon ja jaamme yhteisiä kokemuksia. Näin tässä hankkeessa todella tehtiin: Oli liikuttavaakin, miten ihmiset eri museoissa ottivat meidät vastaan. Eurooppalaisista kollegoista tuli ystäviämme, Arja-Liisa Kaasinen toteaa.

– Sekin yllätti, miten paljon matkoilla puhuttiin yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista, pohtii Hildén.

Matkat tutustuttivat myös Arkkitehtuurimuseon ammattilaisia toistensa työhön.

– Hankkeen onnistumisen kannalta tärkeää oli, että työryhmässä oli mukana organisaatiomme ammattilaisia kokoelmanhallinnasta ja näyttelyiden suunnittelusta yleisötyöhön. Sisäiset keskustelumme avasivat eri tehtävissä työskentelevien kollegoiden ammattitaitoa ihan uudella tavalla, sillä matkoilla oli hyvä mahdollisuus jutella ja pohtia asioita yhdessä, Ilona Hildén sanoo.

Strategiatyöhön saatiin työkaluja

Kaasisen ja Hildénin mukaan Arkkitehtuurimuseon Erasmus+ -hankkeessa yhteiseurooppalaiset tavoitteet toteutuivat sananmukaisesti.

– Saimme matkoilta erittäin kattavan kuvan siitä, mitä eurooppalaisessa museotyössä on meneillään ja havaitsimme elämyksellisesti, kuinka museoiden eri puolilla Eurooppaa kertomat tarinat risteävät ja linkittyvät toisiinsa.

Erasmus+ -matkoilta löytyi työkaluja ja strategista näkemystä Uusi museo -hankkeeseen.

– Maailmalla oli paljon esimerkkejä siitä, millainen voisi olla yhteinen tulevaisuutemme designmuseon kanssa. Kohteista saimme monipuolista inspiraatiota ja näkemystä, Arja-Liisa Kaasinen sanoo.

Arkkitehtuurimuseossa kehitystyö jatkuu. Kevään 2021 aikana jatketaan uuden museon suunnittelua, uudistetaan ydinnäyttelyä yleisöjä ja sidosryhmiä kuunnellen sekä kehitetään museon organisaatiota.

– Designmuseon kanssa on aloitettu yhteisen oppimiskeskuksen suunnittelu, ja myös tässä työssä Erasmus+ -hankkeessa kerätyistä kokemuksista ja esimerkeistä on hyötyä, Arja-Liisa Kaasinen toteaa.    

Arkkitehtuurimuseossa Erasmus+ -hankkeen toteutumisesta ollaan hyvin kiitollisia.

– Oli huikean hieno mahdollisuus päästä tutustumaan moniin upeisiin ja kiinnostaviin kohteisiin, joista saatiin konkreettista oppia omaan työhön. Kannustamme muitakin ammattilaisia hakemaan Erasmus+ -rahoitusta, jos vastaavalle kehitystyölle on tarvetta.

Vinkkejä uusille hankehakijoille

Jos lähtee uutena toimijana suunnittelemaan liikkuvuushanketta, Arja-Liisa Kaasisen mukaan kannattaa seurata, mitä omalla alalla Euroopassa tapahtuu.

– Esimerkiksi museoalan ammattilaisten kannattaa seurata eurooppalaista museokenttää ja eri museoiden näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Me valitsimme vierailukohteet sen pohjalta, että henkilökunta oli itse kiinnittänyt huomiota jonkun tahon tekemiseen.

Oma motivaatio on Kaasisen mukaan tärkeä hanketta suunnitellessa. Myös se auttaa, jos joillakin on jo olemassa henkilökohtaisia kontakteja vastaanottaviin tahoihin tai kohteisiin.

– Kannustamme myös pohtimaan laajasti, ketkä kaikki organisaatiosta voisivat osallistua hankkeeseen. Monipuolinen näkökulma antoi meille paljon.

– Jos katson Arkkitehtuurimuseon hanketta taaksepäin, koettaisin ehkä välttää vierailukohteessa sitä, että päivät ovat aivan täynnä ohjelmaa. On tärkeä jättää aikaa omien havaintojen reflektoinnille jo paikan päällä. Koimme tärkeäksi, että kohteessa oli aikaa työstää ajatuksia myös yhdessä oman kollegan kanssa, Arja-Liisa Kaasinen pohtii.

Kirjoittaja: Elina Jäntti