Eurydice-raportti: Suomen peruskoululaisilla on eurooppalaisessa vertailussa keskimääräistä lyhyemmät koulupäivät
Suomalaisilla peruskoululaisilla oli lukuvuonna 2020–2021 vähemmän pakollisia oppitunteja verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Viroon. Näin on ollut jo pitkään ja oli edelleen, vaikka vuonna 2020 oppituntien kokonaismäärä Suomessa kasvoi pitkästä aikaa, kun kieltenopetus varhennettiin alkamaan ensimmäiseltä luokalta. Kaikkien 39 eurooppalaisen koulujärjestelmän joukossa pakollisia oppitunteja oli Suomessa kymmenenneksi vähiten.
Koronapandemia vaikutti monin tavoin opetukseen joka puolella maailmaa lukuvuonna 2020–2021. Myös koulupäivien ja oppituntien määrä väheni muutamassa Euroopan maassa. Pahimman tautitilanteen aikana koulujen lomia pidennettiin tai lukukauden alkamista lykättiin myöhemmäksi tartuntojen leviämisen estämiseksi. Suomessa koulupäivien tai oppituntien määrään ei pandemian aiheuttamien etäopetusjaksojen takia tehty kansallisen tason muutoksia.
Eurooppalaiskouluissa on eniten oppitunteja äidinkielessä ja kirjallisuudessa
Eurydice-verkoston selvityksen mukaan pelkkä oppituntien määrän vertailu ei ole aivan yksiselitteistä, sillä joissakin maissa koulupäivän aikana tehdään tehtäviä, jotka jossakin toisessa maassa annetaan oppilaille kotiläksyiksi. Selvityksessä tarkastellaan eri oppiaineiden opetustuntien osuuksia kaikkien aineiden opetustunneista, jolloin nähdään, kuinka eri oppiaineita painotetaan eri maissa. Tilanne Euroopan maissa on hyvin samansuuntainen.
Kaikissa Euroopan maissa on eniten pakollisia oppitunteja äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Erityisesti alaluokilla aineen osuus on suuri, kun luodaan perustaa taidoille, joille useimmat muut oppiaineet jatkossa perustuvat. Suomessa 23 % alaluokkien oppitunneista on äidinkielen tunteja, Euroopan maissa keskimäärin 25 %. Eniten äidinkielen oppitunteja on ranskalaisilla alakoululaisilla, joilla aineen osuus on peräti 38 % kaikista oppitunneista.
Myös matematiikan oppituntien osuus on merkittävä. Meillä 15 % alaluokkien oppitunneista on matematiikan tunteja, muualla Euroopassa keskimäärin 18 %.
Yläluokille siirryttäessä myös luonnontieteiden merkitys kasvaa, joten äidinkielen ja matematiikan tuntien suhteellinen osuus oppitunneista pienenee ja luonnontieteellisten aineiden osuus nousee. Keskimäärin eurooppalaiskoulujen yläluokilla luonnontieteiden osuus oppitunneista on 13 % ja alaluokilla 7 %, mutta Suomessa osuudet ovat suurempia. Meillä luonnontieteitä opetetaan alaluokilla ympäristöopissa, jonka osuus kaikista oppitunneista on 10 %. Yläluokilla luonnontieteellisiä aineita ovat biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia sekä terveystieto. Näiden aineiden yhteinen osuus oppitunneista on 16,5 %.
Selvityksessä todetaan, että oppilaiden saama opetuksen määrä vaikuttaa siihen, kuinka hyvin oppiaineita opitaan. Mutta oppituntien määrän vaikutukset oppimiseen ja oppimistuloksiin eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä eikä tuntien määrän lisääminen välttämättä johda tulosten paranemiseen. Määrää tärkeämpi oppimistuloksiin vaikuttava tekijä on opetuksen laatu. Myös koulun ulkopuolella opitaan monia oleellisia asioita ja taitoja.