Uutinen

Johtaminen, luottamus ja koulujen kehittäminen – kuuntele Opetushallituksen uusinta podcast-jaksoa ruotsiksi

Ajankohtaista Perusopetus
Mitkä ovat ne rakennuskivet, jotka tekevät toimivan koulun ja antavat lapsille ja nuorille mahdollisuuden saada laadukasta koulutusta? Kuinka luodaan luottamusta ja laatua koulutukseen? Viimeaikojen poikkeukselliset koulutusjärjestelyt ovat tarjonneet uutta tietoa sekä oivalluksia koulutustehtävään liittyvistä vahvuuksista ja haasteista. Opetushallituksen johtaja Kurt Torsell ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström keskustelevat opetusneuvos Maj-Len Engelholmin kanssa.
Intohimona oppiminen - keskustelua koulutuksesta

Hyvä ja toimiva koulu rakentuu monesta eri asiasta. Sekä kansallisella ja paikallisella tasolla että kodeilla on jaettu vastuu siitä, että lapset ja nuoret saavat laadukasta koulutusta. Päivittäinen vastuu lasten ja nuorten koulunkäynnistä on paikallisella tasolla eli kunnilla.

Kuntien toiminnassa on eroja, kuten myös koulujen välillä on eroja. Kaikki me koulutuksen parissa työskentelevät teemme kuitenkin parhaamme varmistaaksemme, että jokainen koulupäivä on laadukas. Oman vastuumme lisäksi meillä on oltava myös tavoitteena halu antaa lapsillemme ja nuorillemme parasta, Mari Sjöström sanoo.

Eri toimijat voivat nähdä laadun käsitteen hyvin eri tavoin. Kurt Torsellin mukaan koulutuksen laatua ei voida taata pelkästään opetussuunnitelman perusteiden kaltaisilla hallinnollisilla asiakirjoilla, vaikka opseilla ja muilla vastaavilla normeilla onkin suuri merkitys koulutuksen yhtenäisyyden kannalta.

Yhteiskunnallista tukea ja luottamusta tarvitaan, jotta koulutus olisi korkealaatuista. On tärkeää, että koulutusta arvostetaan sekä poliittisella tasolla että väestön keskuudessa. Tämän lisäksi tarvitaan tietysti koulutettua ja asiantuntevaa henkilökuntaa, Torsell sanoo.

Hyvinvointi kouluyhteisössä on yksi hyvän koulun rakennuskivistä

Koulun on oltava turvallinen ja saavutettava kaikille ja sen tulisi edistää osallistumista. Kouluyhteisön tulisi perustua tietoon ja olla moniammatillista, Sjöström sanoo. Toimintakulttuurin lisäksi johtajuus ja rehtorin rooli ovat myös elintärkeitä koulussa.

Rehtori johtaa sekä toimintaa että opettajia. Opettajat puolestaan ​​johtavat omia ryhmiään ja voivat luoda oppilaiden keskuudessa turvallisuuden tunteen siitä, että meillä on toivon mukaan kohtapuolin taas arkisemmat olosuhteet, joissa voimme työskennellä, Torsell sanoo.

Poikkeukselliset olosuhteet asettavat koulutuksen järjestäjille ja koulujen johtajille aivan uusia vaatimuksia. Tarvitaan enemmän voimaa ja kestävyyttä, jotta pystyy toimimaan ja kääntämään epävarman tilanteen parhain päin.

Vaikuttaako jatkuva kehittäminen luottamukseen koulutusta kohtaan?

Koulut kehittyvät jatkuvasti ja koulujen tilanteet myös eroavat toisistaan. Joskus kouluissa ehkä joutuu kehittämään jotain sisäisesti ja joskus voi taas nähdä tarkoituksenmukaiseksi osallistua kansallisiin tai kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Kurt Torsell peräänkuuluttaa selkeyttä kaikessa tekemisessä. Hänen mukaansa selkeä suunta myös auttaa ylläpitämään luottamusta koulutukseen.

On tärkeää pysähtyä pohtimaan mitä tekee. Mitkä ovat kehityksen tulokset ja kuka niistä hyötyy? Opettajat, oppilaat vai kansalliset tutkimushankkeet?

Sjöströmin mukaan kehityksen ja vakaiden rakenteiden ei tarvitse sulkea pois toisiaan. Jokapäiväistä kehitystä tarvitaan laadukkaan koulutuksen ylläpitämiseksi. On tärkeää, että koulu elää ajassa mutta myös tulevaisuudessa.

On erittäin tärkeää, että kunnat ja koulut tunnistavat omat kehitystarpeensa paikallisesti ja samalla seuraavat mitä kansallisella tasolla tapahtuu. Tällä tavoin varmistetaan, että suunta on sama paikallisella ja kansallisella tasolla, Sjöström sanoo.