Kaksikielinen perhe valitsee lapselleen ruotsinkielisen koulun
Suomen 2 279 perusopetusta antavassa oppilaitoksessa oli yli puoli miljoonaa oppilasta vuonna 2019. Näistä ruotsinkielistä opetusta antavia kouluja oli 227 ja niissä oli oppilaita vajaat 35 000, mikä on 6 % kaikista peruskoululaisista. Alueellisesti eniten ruotsinkielisiä kouluja on luonnollisesti siellä missä myös ruotsinkielistä väestöä on eniten: Uudellamaalla 90 ja Pohjanmaalla 80 koulua.
Vuonna 2020 ruotsinkielistä perusopetusta annettiin 61 kunnassa eli viidesosassa kaikista Suomen kunnista. Pelkästään ruotsinkielistä perusopetusta annettiin 19 kunnassa ja sekä suomen- että ruotsinkielistä 42 kunnassa. Kunta, joissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä oppilaita, on velvollinen järjestämään perusopetusta molemmilla kielillä.
Nykyisin yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat kaksi- ja monikielisissä kotiympäristöissä. Kaksi- ja monikielisten perheiden määrää on lisännyt vieraskielisten eli äidinkieleltään muiden kuin suomen-, ruotsin tai saamenkielisten kasvava joukko. Vuonna 2019 vieraskielisten oppilaiden osuus oli vajaat 8 % kaikista oppilaista ja 4 % ruotsinkielisten koulujen oppilaista.
Ruotsinkieliset koulut ja opetusryhmät ovat pienempiä kuin suomenkieliset
Lähes 90 % ruotsinkielisistä kouluista on pieniä tai keskisuuria alle 300 oppilaan kouluja. Tällaisissa kouluissa opiskele yli 60 % ruotsinkielisten koulujen oppilaista. Suomenkielisten koulujen oppilaista sen sijaan lähes 70 % käy yli 300 oppilaan koulua.
Viime vuosina eri puolille maata on rakennettu suuria kouluja. Vuonna 2019 yli 700 oppilaan kouluja oli kaikkiaan 109, joista ainoastaan 3 oli ruotsinkielisiä. Ne kaikki sijaitsevat Uudellamaalla.
Ruotsinkielisissä kouluissa myös opetusryhmät ovat jo pitkään olleet pienempiä kuin suomenkielisissä. Esimerkiksi alaluokkien opetusryhmissä on ruotsinkielisissä kouluissa keskimäärin 15 ja suomenkielisissä kouluissa keskimäärin 19 oppilasta.
Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden kieliympäristöt vaihtelevat enemmän kuin suomenkielisillä
Ruotsinkielisten koulujen oppilaat elävät keskenäänkin vaihtelevissa kieliympäristöissä. Osa oppilaista elää täysin ruotsinkielisellä alueella, joissa suomea kuulee vain harvoin, osa taas suomenkielisessä ympäristössä, jossa ruotsi käytännössä jää vain koulun kieleksi. Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaiden vapaa-ajan kieli on usein muu kuin koulun opetuskieli, kun suomenkielisten koulujen oppilaat elävät enimmäkseen täysin yksikielisessä kieliympäristössä. Alueelliset erot ovat suuria.
Esimerkiksi PISA 2018 -tutkimuksessa mukana olleista ruotsinkielisten koulujen oppilaista 76 % ilmoitti käyttävänsä koulun ulkopuolella pääasiassa ruotsia, 19 % suomea ja 5 % jotain muuta kieltä. Suomenkielisissä kouluissa opiskelevista 94 % ilmoitti käyttävänsä koulun ulkopuolellakin vain suomea.
Ruotsinkielinen perusopetus Suomessa -julkaisuun on koottu eri lähteistä tietoa ja tilastoja ruotsinkielisen perusopetuksen nykytilasta. Poimintoja julkaisusta:
Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokivat vähemmän kiusaamista ja osallistuivat vähemmän kiusaamiseen kuin suomenkieliset ikätoverinsa. Kouluterveyskyselyn mukaan 75 % ruotsinkielisten koulujen alimpien luokkien oppilaista ei ollut kokenut lainkaan koulukiusaamista viimeisimmän kouluvuoden aikana, kun suomenkielisillä vastaava osuus oli 65 %.
Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat opiskelevat enemmän kieliä, sillä 30 % heistä opiskeli kolmea kieltä, kun suomenkielistä koululaisista näin teki 17 %. Suomenkieliset koulut tarjoavat monipuolisemman kielivalikoiman, mistä syystä harvinaisempia kieliä opiskellaan niissä enemmän kuin ruotsinkielisissä kouluissa. Erityisesti ruotsinkielisissä kouluissa alueelliset erot valinnaisten kielten opiskelussa ovat entisestään kasvaneet.
Suomenkielisten koulujen opettajista ja rehtoreista hieman suurempi osuus on muodollisesti kelpoisia. Suomenkielisten koulujen opettajat osallistuvat useammin täydennyskoulutukseen. Ruotsinkieliseen luokanopettajakoulutukseen hyväksytään vuosittain 25–35 % hakijoista, suomenkieliseen keskimäärin 15 %.
Ruotsin- ja suomenkielisten koulujen oppilaiden osaaminen on samalla tasolla matematiikassa sekä taito- ja taideaineissa. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin selvitysten mukaan osaaminen on useimmissa aineissa ollut suomenkielisissä kouluissa parempaa: näin oli biologiassa, maantiedossa, fysiikassa, kemiassa, historiassa, yhteiskuntaopissa ja terveystiedossa. Vieraiden kielten taito on puolestaan ollut parempi ruotsinkielisissä kouluissa.
Suomenkielisten koulujen oppilaiden PISA-tulokset ovat olleet keskimäärin parempia kuin ruotsinkielisten koulujen oppilailla. Erot kieliryhmien välillä ovat kuitenkin ajan myötä tasoittuneet, sillä suomenkielisten koulujen tulokset ovat heikentyneet nopeammin kuin ruotsinkielisten. Viimeisimmässä vuoden 2018 PISAssa erityisesti ruotsinkielisten koulujen tytöt menestyivät matematiikan osaamisessa kansainvälisesti verrattuna erinomaisesti.
Lisätietoja:
Hanna Laakso, erityisasiantuntija, p. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi
Annika Westerholm, erityisasiantuntija, p. 029 533 1221, annika.westerholm [at] oph.fi