Kansainvälisyyden laatu vertaisten arvioitavaksi – Luovin vetämässä hankkeessa luotiin välineitä oppilaitosten väliseen laatutyöhön

Kansainvälisyys on ollut keskeisellä sijalla ammatillista koulutusta erityisen tuen opiskelijoille tarjoavassa Ammattiopisto Luovissa jo kahden vuosikymmenen ajan.

”Oppilaitoksessamme kansainvälinen toiminta ja osaaminen koskevat monia asioita. Se on kykyä toimia yhä kansainvälisemmässä työelämässä, uudenlaisissa ympäristöissä ja monikansallisen tiimin jäsenenä. Se on omien ajatuksien esille tuomista vieraalla kielellä, oman kulttuurin tuntemusta ja uteliaisuutta maailmaa kohtaan”, kertoo Luovin kansainvälisyyspäällikkö Mari Kontturi.

Käytännössä oppilaitoksen kansainvälisyys tarkoittaa esimerkiksi opiskelijavaihtoa, henkilöstön työelämäjaksoja ulkomailla, hankkeita, opiskelijaryhmien vastaanottoa, verkostoja ja tulevaisuudessa koulutusvientiäkin, Kontturi kertoo.

”Unohtamatta kotikansainvälisyyttä, eli kaikkea sitä, miten kansainvälisyyttä voidaan edistää kotimaasta käsin”, Kontturi kertoo.

Lisää ja laadukkaampaa kansainvälistä osaamista

Kansainvälisyyden laadun kehittämisessä haluttiin ottaa Luovissa vielä seuraava askel.

Laatutyötä pohdittaessa Luovissa oivallettiin, että suomalaisten ammatillisten erityisoppilaitosten kesken hyväksi havaittua vertaisarviointia voitaisiin kehittää myös kansainväliseen yhteistyöhön. Tätä varten oli luotava työkalut, eli käytännössä laatia kriteerit ja kouluttaa arvioijat. Vertaisarviointia päästiin kehittämään lopulta kahdessa peräkkäisessä, vuosina 2014–2016 ja 2017–2019 toteutetussa Erasmus+ -hankkeessa.

”Tavoitteena oli laadun parantaminen, kansainvälisen toiminnan näkyvyyden lisääminen, strategisen suunnittelun vahvistaminen ja vahvempi linkitys koko oppilaitoksen toimintaan. Näissä onnistuminen tarkoittaa lisäksi henkilöstön osaamisen kehittämistä”, sanoo Kontturi.

Hankkeissa luodussa vertaisarvioinnin menetelmässä on kyse ulkoisesta arvioinnista, jossa oppilaitoksen ulkopuoliset arvioijat selvittävät oppilaitoksen vahvuuksia ja esittävät niihin kehittämisen kohteita.

Menetelmä sisältää kriteerit ja indikaattorit, jotka luotiin hankkeissa oppilaitosten kansainvälisten toimintojen arvioimiseksi. Työ vaati keskustelu- ja pilotointikierroksia niin Luovissa kuin hankekumppanienkin kesken.

”Taustalla oli kokeiluja kansallisissa hankkeissamme, mutta kriteerit ja indikaattorit tehtiin yhdessä kumppanien kanssa. Työstämiseen ja testaamiseen osallistui iso joukko oppilaitosten henkilökuntaa.”

Vahvuudet ja kehittämiskohteet esiin

Hankekumppanit koulutettiin kriteerien ja indikaattorien käyttöön ja käytännön harjoittelu toteutettiin vertaisarviointikäyntien yhteydessä. Menetelmän myöhempiä käyttäjiä varten laadittiin ohjeet ja koulutusmateriaalit, jotka löytyvät jälkimmäisen hankkeen verkkosivulta.

”Arviointikäynnillään arvioijat tutustuvat oppilaitokseen asiakirjojen sekä niin henkilöstön, johdon kuin opiskelijoidenkin haastattelujen avulla. Arvioinnin kohteena voi toki olla mitä tahansa opetussuunnitelmasta johtamiseen, mutta Erasmus+ -hankkeessa halusimme keskittyä nimenomaan kansainvälisyyteen.”

Arviointikäynnin perusteella arvioija laatii raportin, johon kirjataan arvioitavan oppilaitoksen vahvuuksia ja esitetään kehittämiskohteita. Työ hankkeessa on ollut suoraviivaista ja käytännönläheistä, Kontturi sanoo.

”Vertaisarvioinnissa hyöty on molemminpuolista. Sen avulla voi oppia eri maiden toimintatavoista, organisaatiokulttuurista ja kansainvälisyyden toteuttamisesta käytännössä. Eurooppalaisessa yhteistyössä lisänä tulee vielä kielellistä ja kulttuurista näkökulmaa.”

Kontturin mukaan varsinainen työ alkaa kuitenkin vasta vertaisarviointikäynnin jälkeen.

”Arvioitu oppilaitos päättää itse, mitä se lähtee kehittämään. Esimerkiksi Luovissa alettiin kansainvälisyysstrategian vertaisarvioinnin jälkeen kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstön mahdollisuuksista tiedottamiseen.”

”Draivia ja toimivia verkostoja”

Kontturin mukaan nämäkin kaksi hanketta käyvät esimerkkinä siitäkin, miten Erasmus+ -hankkeet luovat pysyvää kumppanuutta eurooppalaisten oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien välille. Tyypillisesti yhteyttä pidetään hankkeiden jälkeenkin, Kontturi sanoo.

”Hankkeissa syntyy monipuolisia ja toimivia verkostoja, joista on hyötyä esimerkiksi silloin, kun tarvitsee tietoa jostakin maasta. Tuttujen puoleen on helpompi kääntyä ja asioista voi kysellä matalan kynnyksen yli. Näissä hankkeissa meille syntyi erityinen suhde varsinkin italialaisten ja virolaisten kumppanien kanssa.”

Myös eräänlaisia puskaradioita syntyy. Esimerkiksi tämän haastattelun aikaan, vuoden 2021 tammikuussa Kontturi oli osallistumassa ranskalaisen oppilaitoksen vertaisarviointiin, kun Ranskassa oli kuultu menetelmästä juurikin Luovin italialaiselta kumppanilta.

Itse asiassa monet hankkeisiin mukaan tulleet osallistujat löytyivät nekin tavallaan tuttujen ja tutuntuttujen joukosta.

”Kun tiesimme, mitä haluamme, käännyimme aluksi suomalaisten kumppaniemme puoleen. Eurooppalaiset osallistujat löytyivät, kun perkasimme omia ja kumppaneidemme kumppaneita”, Kontturi kertoo.

Kontturin mukaan vertaisarvioinnin prosessissa kansainvälinen yhteistyö säteilee parhaimmillaan koko oppilaitokseen ja siellä työskenteleviin yksilöihin.

”Vertaisarvioinnissa työhön osallistuu koko oppilaitos, jolloin kansainvälisyys tulee hyvin monipuolisesti näkyväksi. Ja olen minä saanut henkilökohtaisestikin näistä hankkeista hurjasti motivaatiota ja uutta draivia työhön, jota olen tehnyt jo pitkään.”

Mari Kontturin vinkit oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen:

1. Osallistu kansainvälistä toimintaa koskeviin webinaareihin ja infoihin, joissa saa tietoa ja tapaa muita toimijoita.

2. Luo yhteyksiä ja verkostoja muiden oppilaitosten kansainvälisen työn ammattilaisiin. He jakavat mielellään osaamista ja ohjaavat eteenpäin. Esimerkiksi vuoden 2021 kevään aikana Luovi on järjestämässä kansainvälisyysstrategiatyöpajoja yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ja ToVET -verkostohankkeen vetäminä.

Kirjoittaja: Matias Manner