Uutinen

Keski-Suomessa järjestetään yksi Suomen kansainvälisimmistä festivaaleista

Kokemuksia Kulttuuri Luova Eurooppa Kansainvälistyminen
Viitasaarelainen nykymusiikin festivaali Musiikin aika kattaa kulunsa ennen kaikkea kahden EU-hankkeen rahoituksella.
Kesäinen kuva, jossa on Musiikin aika -festivaalin osallistujia Viitasaaren kirkon pihalla.

Musiikin aika on Viitasaarella heinäkuussa järjestettävä festivaali, jonka ohjelmistossa on klassista musiikkia elossa olevilta säveltäjiltä. Ulkomaalaisia esiintyjiä Musiikin aika saa yleensä paljon Sounds Now ja Ulysses Network -hankkeiden kautta.

- Musiikin aika on yksi Suomen kansainvälisimmistä festivaaleista, Musiikin ajan taiteellinen johtaja Johan Tallgren sanoo.

- Olemme erilainen klassisen musiikin tapahtuma siinä mielessä, että voimme tilata eläviltä säveltäjiltä ja tekijöiltä teoksia.

Viitasaarella ryhdyttiin järjestämään vuonna 1982 Uuden musiikin kesäakatemiaa. Tapahtuman nimeksi kiteytyi vuosien saatossa Musiikin aika, ja fokus on siirtynyt kurssitoiminnasta konsertteihin. Musiikin aika on yksi harvoista vuosittain Suomessa järjestettävistä alan festivaaleista, joka tarjoaa myös kursseja. Tallgren tuli mukaan festivaalin järjestämiseen vuonna 2013, ja vuoden 2014 festivaali oli ensimmäinen hänen johtamansa.

Monimuotoisuuden ihannetta myös klassisessa musiikissa

Musiikin ajalla on pitkä kokemus eurooppalaisesta, EU-rahoitteisesta yhteistyöstä. Tällä hetkellä festivaali on mukana kahdessa EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta saavassa hankkeessa.

Ulysses Network on nelivuotinen hanke, jolle on kesäkuussa 2020 myönnetty lokakuuhun 2024 kestävä jatkohanke. Hanketta hallinnoi Pariisissa toimiva musiikki-instituutti IRCAM, ja hanke on jo saanut rahoitusta vuosina 2012-2016 ja 2016-2020.

- Ulysses Network luo optioita nuorille säveltäjille ja muusikoille. Kyseessä on matalan kuratoinnin projekti, jossa kehitetään ammattitaitoa nuorille tekijöille, Johan Tallgren selittää.

Toinen yhteistyöhanke on Sounds Now, jossa pääpaino on kokeilevassa nykymusiikissa ja äänitaiteessa. Hanke toteutetaan vuosina 2020-2023, ja mukana on yhdeksän eri nykymusiikkiorganisaatiota Euroopasta. Joulukuussa 2019 alkanut Sounds Now edistää monimuotoisuutta ja diversiteettiä musiikkikentällä Euroopassa.

- Hanke yrittää tuoda esiin se, että säveltäjissä ja muusikoissa on myös muita kuin valkoisia miehiä. Hanke on tavoitteissaan lähes aktivistinen, ja se tulee tuomaan esiin kysymyksiä muunsukupuolisuudesta, seksuaalivähemmistöistä ja rodullistamisesta, Tallgren kertoo.

Suomessa pelätään paljon sitä, miten työläitä nämä hankkeet ovat. Kyllähän nämä vaativat paljon työtä ja verkostoitumista. Haluan kuitenkin tehdä mielenkiintoisia ja haastavia projekteja

Musiikin aikaa ei voitu järjestää viime kesänä pandemia takia. Tämän takia Sounds Now -hankkeelle haetaan lisävuotta. Pandemia laittoi myös hankkeiden jatkosuunnitelmat uusiksi.

- Sounds Now loppuu 2023, mutta saamme varmaan lisävuoden. Tämä aiheuttaa sen hankaluuden, että pandemian aiheuttaman tauon takia nämä kaksi hankketta loppuvat nyt samaan aikaan, vaikka niiden välissä piti olla vuosi. Nyt meidän pitää tehdä uudet hakemukset samana vuonna, jolloin ne kilpailevat toisiaan vastaan, Tallgren huokaa. 

Suomesta saatava rahoitus on rajallista

Johan Tallgren kannustaa hakemaan kansainvälistä rahoitusta. Musiikin ajalle kansainväliset projektit ovat olennainen lisärahoituksen lähde.

- Pitää tiedostaa, että voimme Suomessa saada vain tietyn summan apurahaa valtiolta ja tietyn säätiöiltä. Jos haluamme sen jälkeen kasvattaa toimintaa, pitää alkaa katsella rahoitusta Suomen ulkopuolelta.

- Olemme varmaan Suomessa niitä festivaaleja, joilla on eniten kansainvälistä säätiörahoitusta. Kansainväliset apurahat ovat olennainen osa meidän muuta rahoitusta.

Kansainvälisten hankkeiden kautta saa myös paljon tietoa oman alansa kentästä Euroopassa.

- Suomessa pelätään paljon sitä, miten työläitä nämä hankkeet ovat. Kyllähän nämä vaativat paljon työtä ja verkostoitumista. Haluan kuitenkin tehdä mielenkiintoisia ja haastavia projekteja, Johan Tallgren toteaa.

Hänen mukaansa jo apurahahakemuksen tekeminen on vuoden mittainen prosessi, ja sitä varten kehitellään erilaisia moduuleita. Esimerkiksi festivaalin kohdalla pitää suunnitella esiintyjäryhmän logistiikka hankkeeseen kuuluvilla festivaaleilla ympäri Eurooppaa.

- Usein tällaisissa hankkeissa mukana olevat tahot ovat hyvin verkostoituneita ja tietävät paljon näistä hankkeista. Jos olet yhteydessä 20-30 festivaalin kanssa maailmassa, niin olet kyllä ihan eri tavalla perillä kentästä kuin jos olet yhteydessä vain suomalaisiin festivaaleihin.

Osa EU-hankkeista on selkeämmin johdettuja kuin toiset

Johan Tallgren on istunut Sounds Now hankkeen johtoryhmässä ensimmäisen vuoden ja istuu tällä hetkellä tutkimustyöryhmässä.

- Ulysses Network on hyvin organisoitu ja selkeästi johdettu EU-hanke. Jokainen EU-hanke on erilailla rakennettu, ja jotkut ovat loogisesti johdettuja ja jotkut taas kollektiivisia. Kaikki haluavat yleensä olla mukana EU-hankkeissa, mutta kukaan ei haluaisi vetää niitä. IRCAM onneksi haluaa johtaa. Tämä hanke kokoaa yhteen musiikkifestivaalien johtajia, joista monet ovat tunteneet toisensa kauan.

Sounds Now -hanketta Tallgren taas kuvailee demokraattiseksi.

 - Ulysses Network on pragmaattinen, ja Sounds Now taas keskustelevainen.

Musiikin ajan johtajisto on suostunut koordinoimaan Sounds Now -hanketta. Rahoitus mahdollistaa yhteistyön myös Euroopan ulkopuolella, ja Musiikin ajassa esiintyi esimerkiksi vuonna 2018 New Yorkista tullut yhtye International Contemporary Ensemble.

Hankkeissa toimiminen vaatii kuitenkin paljon neuvotteluja.

- Jotta jokin asia voi toteutua, niin yleensä idean pitää saada kannatusta kahdelta tai kolmelta partnerilta. Meillä ei siis ole yksinoikeutta päättää, mitä voimme tehdä hankkeissa.

Pieni festivaali on ketterä

Souns Now -hankkeella oli ensimmäinen live-tapaaminen Belgiassa viikkoa ennen kuin pandemia todella alkoi. Tämän jälkeen kokoukset ovat tapahtuneet videoyhteyden välityksellä. Kuitenkin Musiikin aika -festivaali pystytään pitämään tänä kesänä, ja ohjelmistossa on vain yksi osittain virtuaalinen projekti nimeltä Nagori Rengakai. Siinä viisi soittajaa esiintyy Viitasaarella ja viisi samaan aikaan Berliinissä. Yksi suunniteltu esitys myös muuttui installaatioksi.

- Muuten olemme tänä vuonna päässeet aika helpolla. Olemme pieni festivaali, ja voimme nopeasti muuntua sen kokoiseksi, että voimme toteuttaa tapahtuman. Olemme rakentaneet tämän kesän tavallista suppeamman ohjelmiston lyhyessä ajassa, vain kahdessa kuukaudessa.

Tavallisesti Musiikin ajassa esiintyy kymmeniä ulkomaalaisia esiintyjiä, mutta tänä vuonna alle kymmenen. Loput esiintyjät ovat Suomesta.

Musiikin aika saa tuloistaan vain viisi prosenttia lipunmyynnistä, ja muu osuus tulee kansainvälisestä rahoituksesta. Tämän ansiosta festivaalin järjestäminen onnistuu myös näin korona-aikana, koska kuluja ei tarvitse kattaa lipunmyynnillä.

Pandemia-ajan turvallisuusvaatimukset ovat tosin nostaneet kuluja, koska jokainen esiintyjä pitää sijoittaa omaan hotellihuoneeseensa ja kuljettaa omalla autollaan.

Pääasia kuitenkin on, että festivaali pystytään järjestämään.

Teksti: Elisa Helenius

Tekstiä muokattu 8.7. Tekstistä poistettu viittaus siitä, että kyseessä olisi ainoa kursseja järjestävä alan festivaali Suomessa.