Uutinen

Komission seurantaraportin keskiössä oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi pandemian aikana

Ajankohtaista Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Koronavirus
Euroopan komission tuoreen Education and Training Monitor -seurantaraportin yhtenä keskeisenä teemana on hyvinvointi pandemian aikana. Raportin mukaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin panostetaan Suomessa erityisen paljon. Vaikka pandemia on koetellut erityisesti toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointia, katsotaan esimerkiksi suomalaisen ammatillisen koulutuksen rakenteen kuitenkin tukeneen opintojen jatkumista poikkeusoloissakin.
Tytöt halaavat käytävällä

Raportin Suomea koskevassa osassa todetaan, että hyvinvointi on tärkeä osa suomalaisia opetussuunnitelmia sekä koulujen ja oppilaitosten päivittäistä toimintaa. Lisäksi esitellään useita hyvinvointiin liittyviä seurantatutkimuksia ja ohjelmia, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskysely ja kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli, THL:n ja Kelan korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus sekä Turun yliopiston kehittämä kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella eri koulutusasteille tehdyt selvitykset koronapandemian vaikutuksista opiskelulle ja hyvinvoinnille nostetaan niin ikään esille. 

Raportin mukaan viimeisimmän Pisa-tutkimuksen taustakysymysten analyysin perusteella suomalaisten peruskoulujen oppilaat kokivat vähemmän kiusaamista ja heillä oli vähemmän luvattomia koulupoissaoloja kuin EU-maissa keskimäärin. 

Koulutuksen rahoitus on kääntynyt kasvuun

Raportissa seurataan myös koulutuksen rahoitusta. Suomen osalta todetaan, että koulutuksen kokonaisrahoitus on vähitellen alkanut kasvaa ja tämän nähdään osittain kompensoivan aiempina vuosina tehtyjä koulutusleikkauksia. 

Vuonna 2020 koulutuksen budjetti kasvoi 6,4 miljardista eurosta 6,9 miljardiin ja vuonna 2021 nousun on suunniteltu jatkuvan edelleen 7,3 miljardiin. 

Koulutusmenojen osuus bruttokansantuotteesta pysytteli samana vuosina 2018–2019. Suomen osuus 5,6 % on EU-maiden keskiarvoa 4,7 % suurempi.  

Varhaiskasvatukseen osallistutaan edelleen Suomessa EU-maita vähemmän

Yhtenä Suomen maaraportin vakioteemoista on se, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste on perinteisesti ollut meillä alhaisempi kuin muissa EU-maissa. Yli 3-vuotiaiden osalta osallistumisaste on noussut lähes 9 prosenttiyksikköä vuodesta 2010. Suomi jää kuitenkin edelleen jälkeen EU-maiden keskiarvosta, sillä vuonna 2019 osallistumisaste oli meillä 89 %, kun EU-maiden keskiarvo oli lähes 93 %. 

Raportissa referoidaan koulutuspoliittista selontekoa, jossa on pohdittu syitä alhaiseen osallistumisasteeseen. Näitä ovat mm. kotihoidon tuki ja varhaiskasvatuksen maksut, joilla on vaikutusta, vaikka ne ovatkin meillä alemmat kuin useimmissa muissa maissa. Yhtenä osallistumisasteeseen vaikuttavana tekijänä on nähty myös puutteet kuntien hallinnoiman varhaiskasvatuksen laadussa.

Suomi erottuu muista maista sekä ammatillisen että aikuiskoulutuksen suosiossa

Raportin mukaan ammatillisen koulutuksen osallistumisaste on Suomessa yksi EU-maiden korkeimmista. Vuonna 2019 kaikista toisen asteen opiskelijoista reilut 73 % osallistui ammatilliseen koulutukseen. Suurta osuutta selittää se, että huomattava osa ammatillisen koulutuksen tutkinnoista on aikuisten suorittamia. Monet suorittavat työuransa aikana useampia tutkintoja esimerkiksi alaa vaihtaessaan. Peruskoulun päättäneiden nuorten kohdalla lukio on kuitenkin edelleen selvästi ammatillista koulutusta suositumpi vaihtoehto: tästä joukosta lukioon päätyy 54 % ja ammatilliseen koulutukseen 40 %. 

Koronapandemia on vaikuttanut yhteiskunnassa laajasti ja sen seuraukset heijastuvat merkittävästi myös koulutukseen. Raportin mukaan suomalaisen ammatillisen koulutuksen malli näyttäisi pandemiatilanteessa toimineen kohtalaisen hyvin. Vaikka pandemia on koetellut erityisesti toisen asteen opiskelijoiden jaksamista, ovat ammatillisen koulutuksen joustavuus, modulaarinen tutkintorakenne ja yksilölliset oppimispolut mahdollistaneet opintojen jatkamisen ja helpottaneet sopeutumista pandemian aikaisiin rajoitustoimenpiteisiin.

Ammatillisen koulutuksen väliaikainen lakimuutos vaikutti siihen, että tutkintoihin liittyvät näytöt voitiin aitojen työtilanteiden ja työprosessien sijaan toteuttaa todellisia tilanteita jäljittelevissä olosuhteissa. Tämä helpotti osaltaan opintojen edistymistä ja tutkintojen suorittamista myös poikkeusoloissa. 

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden 20–34-vuotiaiden työllisyysaste heikkeni pandemian seurauksena: se oli reilut 80 % vuonna 2019, mutta vuotta myöhemmin vajaat 75 %.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen aste on Suomessa Euroopan toiseksi korkein. Haasteena kuitenkin on, että aikuiskoulutukseen osallistuminen meillä eriytyy: heikommat perustaidot omaavat, jotka myös hyötyisivät koulutuksesta eniten, osallistuvat siihen vähiten. Vastaavasti korkeasti koulutetut osallistuvat aikuiskoulutukseen muita enemmän. 

Suomessa tavoitellaan koulutusasteen nostamista

Education and Training Monitor -raportissa mainitaan myös Suomen kunnianhimoinen tavoite nostaa korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten aikuisten osuus 50 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Koulutusasteen nostaminen tarkoittaa opiskelijoiden määrän lisääntymistä, joten se edellyttää myös merkittäviä taloudellisia panostuksia korkeakoulutukseen. 

Raportissa kerrotaan myös yliopistojen valintauudistusta seuranneista haasteista. Todistusvalinta on lisännyt ylioppilastutkinnon painoarvoa, mistä on aiheutunut odottamattomia paineita lukio-opiskelijoiden aine- ja kurssivalintoihin. Aineiden painotukset valinnoissa ovat vähentäneet kiinnostusta esimerkiksi kielten opiskeluun. Hankaluutena nähdään myös se, että ylioppilastutkinnon lopulliset tulokset julkaistaan ajallisesti liian lähellä yliopistojen pääsykokeita: tämä aiheuttaa epävarmuutta siitä, onko sisäänpääsy mahdollista todistusvalinnalla vai onko valmistauduttava pääsykokeisiin. 

Raportissa huomioitiin myös se, että vaikka korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty, sisään pääsee edelleen vain pieni osa hakijoista. 

Suomen osalta raportoitiin myös, että naiset ovat edelleen yliedustettuina sekä lukioiden että korkeakoulujen opiskelijoissa. Naiset myös suuntaavat perinteisille naisten aloille, kuten sosiaali- tai humanistisille aloille. Naisten osuus luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan (ns. STEM-aineet) alojen tutkinnon suorittaneista oli meillä reilut 27 %, kun EU-maiden keskiarvo vuonna 2019 oli yli 32 %.

Education and Training Monitor vertailee EU-maiden koulutusjärjestelmiä ja niiden kehitystä. Seurantakatsauksen tavoitteena on edistää keskustelua koulutuksen avainteemoista ja tuottaa tietoa kansallista koulutuspolitiikkaa ja kehittämistä varten.  Raportti sisältää keskeisiä koulutusindikaattoreita koskevan ja tuoreimpiin aineistoihin perustuvan tilastokatsauksen sekä maakohtaiset raportit EU-maista. 

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Hanna Laakso, puh. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi