Korona laski syyslukukaudellakin korkeakoulujen opiskelijavaihtojen määrää
Tilanne käy ilmi Opetushallituksen korkeakouluille marraskuussa 2021 tekemästä kyselystä, johon vastasivat kaikki 37 korkeakoulua. Pandemian vaikutuksia korkeakoulujen kansainväliseen liikkuvuuteen on seurattu säännöllisesti koko korona-ajan.
Ulkomaanjaksolle lähteneiden opiskelijoiden määrä jäi alle puoleen normaalista
Syyslukukaudella Suomesta lähti opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille lähes 1800 opiskelijaa. Lähtijöistä 1000 oli yliopistojen ja vajaat 800 ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Määrä jäi alhaisemmaksi kuin korkeakoulut kesäkuussa arvioivat: tuolloin vaihtoja oletettiin toteutuvan lähes 2300.
Ulkomaanjaksolle lähtevien määrä on kuitenkin lukukausittain kasvanut syksyn 2020 jälkeen, jolloin ulkomaille lähti vain reilut 700 opiskelijaa. Ennen koronapandemiaa luvut olivat selvästi suuremmat: vuonna 2019 Suomesta lähti ulkomaanjaksolle noin 4000 opiskelijaa lukukaudessa.
Kyselystä selvisi, että koronatilanteen epävarmuus sai monen opiskelijan hakemaan ulkomaanjaksolle kuluneen syksyn sijaan kevätlukukaudella 2022, jolloin mm. rokotusten yleistyminen olisi parantanut tilannetta. Osa syyslukukaudelle suunnitelluista vaihdoista siirrettiin myöhemmin kevätlukukaudelle, osa peruttiin kokonaan. Näin on käynyt erityisesti Euroopan ulkopuolelle suuntautuville jaksoille, sillä vaihdot moniin Aasian maihin tai Yhdysvaltoihin eivät ole olleet mahdollisia. Peruutuksia on tullut opiskelijoiden omien päätösten lisäksi myös kohdemaan tai vastaanottavien korkeakoulujen rajoitusten takia.
Korkeakoulut ennakoivat, että kevätlukukauden luvut olisivat syksyä selvästi paremmat: ulkomaanjaksolle lähteviä opiskelijoita olisi reilut 3600. Tilanne kuitenkin elää koko ajan ja myös kevään vaihtoja peruutetaan edelleen.
Suhteellisen maltillinen koronatilanne säilytti Suomen vetovoiman: tulijoiden määrä lähempänä normaalia
Suomeen ulkomaanjaksolle tulevien opiskelijoiden määrä on pysynyt koko korona-ajan lähtijöiden määrää selvästi korkeampana. Syyslukukaudella 2021 suomalaisissa korkeakouluissa oli 4100 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa ja kevätlukukaudelle 2022nheitä ennakoidaan tulevan 4200. Koronaa edeltävänä aikana Suomeen on tullut 5000–5500 vaihto-opiskelijaa lukukaudessa.
Korkeakoulujen välillä on ollut eroja siinä, miten vaihto-opiskelijoita on otettu vastaan. Kaikkiaan 7 korkeakoulua kertoi peruneensa syyslukukaudella lähes kaiken opiskelijaliikkuvuuden ulkomailta. Lisäksi muutama korkeakoulu on ottanut vastaan vain Euroopan sisältä tulevia opiskelijoita. Suuri osa korkeakouluista on kuitenkin jatkanut opiskelijavaihtoja normaalisti ja joihinkin korkeakouluihin on tullut jopa ennätyksellisen paljon vaihto-opiskelijoita.
Korkeakoulujen arvion mukaan Suomen vetovoimaa ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden silmissä ovat lisänneet moniin maihin verrattuna koronan matalat tartuntaluvut ja suhteellisen lieviksi koetut rajoitukset.
Korona on vahvistanut virtuaalisen kansainvälisyyden kehitystä
Koronapandemia on vauhdittanut virtuaalivaihtojen arkipäiväistymistä; virtuaalisuus näyttäisi olevan vakiintumassa kansainvälisen yhteistyön osaksi jatkossakin.
Osa suunnitelluista ulkomaanjaksoista on korona-aikana toteutettu kokonaan virtuaalisena eli verkon välityksellä kotimaasta käsin, osa monimuotoisina eli virtuaalisen ja fyysisen vaihdon yhdistelmänä. Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman uudella, vuoden 2021 alusta käynnistyneellä ohjelmakaudella rahoitetaan sekä opiskelijoiden että henkilökunnan monimuotoisia ulkomaanjaksoja. Virtuaaliliikkuvuus puolestaan on kasvussa ohjelman Eurooppalaiset yliopistot -yhteistyössä, jossa on mukana jo 11 suomalaiskorkeakoulua.
Kyselyn mukaan suomalaiskorkeakoulujen opiskelijat eivät ole vielä kovin innokkaasti tarttuneet virtuaalisen tai monimuotoisen liikkuvuuden mahdollisuuksiin, sillä syyslukukaudella tällaisia ulkomaanjaksoja tehtiin vain vajaat 80. Sen sijaan suomalaisissa korkeakouluissa opiskeli virtuaalisesti peräti 400 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa.
Kevätlukukauden arvioiminen on tässä vaiheessa vielä vaikeaa, mutta määrät näyttäisivät olevan kasvussa. Suomesta ennakoidaan toteutuvan ulkomaille ainakin 200 ja ulkomailta Suomeen yli 400 virtuaalista tai monimuotoista vaihtoa.
Myös henkilöstöliikkuvuus on pikkuhiljaa käynnistymässä
Korkeakoulut ennakoivat Opetushallituksen alkukesästä tekemässä kyselyssä, että henkilöstöliikkuvuus käynnistyisi syyslukukaudella lähes 1,5 vuoden tauon jälkeen.
Näin onkin tapahtunut. Ulkomaanjaksojen määrät ovat kuitenkin jääneet reilusti koronaa edeltänyttä tasoa alemmaksi: ulkomaille on lähtenyt hieman yli 260 korkeakouluhenkilöstön edustajaa ja korkeakouluihin on tullut saman verran vierailijoita ulkomailta.
Kevätlukukaudella määrien odotetaan kasvavan, sillä sekä lähtijöitä että tulijoita ennakoidaan keväälle yli 600.
Ennen pandemiaa eli lukuvuonna 2019 ammattikorkeakouluista lähti ulkomaille lähes 7100 henkilöstön edustajaa ja tulijoita oli reilut 3400. Yliopistojen vastaavat luvut olivat vajaat 3200 ja vajaat 2200.
Lisätiedot:
- vastaava asiantuntija Anni Kallio, puh. 029 5338696, anni.kallio [at] oph.fi