Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus palailee kohti normaalia

Korkeakoulujen antamien arvioiden mukaan kansainväliseen opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun on syksyllä lähdössä vajaat 2 300 opiskelijaa, kun syyslukukaudella 2020 vaihtoja toteutui lopulta vain reilut 700. Silti lähtevien opiskelijoiden määrä on edelleen vain noin puolet normaalitasosta.

Suomeen saapumassa olevien vaihto-opiskelijoiden määrä on huomattavasti lähtevien määrää suurempi. Suomeen on saapumassa 4 850 opiskelijaa, kun syyslukukaudella 2020 ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita opiskeli suomalaisissa korkeakouluissa 2 150. Nyt ilmoitetut luvut ovat arvioita, joihin voi vielä tulla muutoksia koronatilanteesta johtuen.

Syksyllä 2020 noin kolmannes korkeakouluista perui opiskelijaliikkuvuuden kokonaisuudessaan koronaepidemian vuoksi, mutta tulevan syyslukukauden osalta korkeakoulujen linjaukset ovat liikkuvuuden kannalta huomattavasti myönteisemmät. Suomesta ulkomaille suuntautuvaa opiskelijaliikkuvuutta koskien ainoastaan yksi korkeakoulu ilmoitti kyselyssä, ettei järjestä syksyllä lainkaan vaihtoja ja toinen ilmoitti lähettävänsä vaihtoon vain kaksoistutkintoa suorittavia opiskelijoita. Muut korkeakoulut ovat aikeissa lähettää opiskelijoita vaihtoon tai harjoitteluun, jos viranomaisrajoitukset Suomessa ja kohdemaissa sen sallivat ja kohdekorkeakoulut ottavat opiskelijoita vastaan. Useampi korkeakoulu tarkensi kyselyssä, että syyslukukaudella aiotaan toteuttaa vain pitkiä vaihtojaksoja eli vaihtoja, jotka ovat useamman kuukauden mittaisia.

Vaikka Suomeen tulossa olevien vaihto-opiskelijoiden määrä on syksyllä huomattavasti Suomesta lähtevien määrää korkeampi, on 11 korkeakoulua asettanut rajoituksia saapuvien opiskelijoiden osalta. Korkeakoulut aikovat esimerkiksi rajoittaa vastaanotettavien opiskelijoiden määrää, ottaa vastaan vain kaksoistutkinto- tai jatko-opiskelijoita tai vain EU-alueelta saapuvia opiskelijoita. Muutamat korkeakoulut vaativat opiskelijoita erikseen sitoutumaan noudattamaan korkeakoulun ja maan sääntöjä ja koronarajoituksia. Kaksi korkeakoulua ei aio vastaanottaa lainkaan saapuvia vaihto-opiskelijoita.

Henkilöstöliikkuvuus mahdollisesti käynnistymässä

Korkeakoulujen opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuus on ollut täysin pysähdyksissä koronapandemian alusta lähtien eli jo lähes 1,5 vuotta. Nyt ilmassa on ensi kertaa toiveikkuutta sen suhteen, että fyysisiä vaihtoja Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen pystyttäisiin järjestämään. Korkeakoulut arvioivat, että syyslukukauden aikana opettaja- tai henkilökuntavaihtoon voi Suomesta lähteä 180 ja ulkomailta Suomeen saapua 105 henkilöä. Vaihtojen toteutuminen riippuu siitä, mahdollistaako koronatilanne työmatkojen aloittamisen ja höllentävätkö korkeakoulut omia matkustusohjeitaan. Voi myös olla, että henkilöstöliikkuvuuden aloitus siirtyy seuraavalle lukukaudelle.

Jonkin verran opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuutta on koronaepidemian aikana toteutunut virtuaalisesti ja sen ennakoidaan jatkuvan myös syyslukukaudella. Virtuaalisella henkilöstöliikkuvuudella tarkoitetaan etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opettamista tai yhteistyöhön tai työssäoppimiseen liittyvää vierailua ulkomaisessa korkeakoulussa.

Etäopiskelu on kuormittanut kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita

Koronaepidemialla on ollut vaikutuksensa myös suomalaisissa korkeakouluissa opiskeleviin kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin. Kaikki vuonna 2020 valitut uudet opiskelijat eivät päässeet saapumaan Suomeen koronatilanteesta johtuen, joten osa lykkäsi opintojen aloitusta, osa puolestaan aloitti opintonsa etäopiskelulla kotimaistaan käsin.

Korkeakoulut arvioivat, että osa opintojen aloitusta vuosi sitten lykänneistä on tänä syksynä saapumassa Suomeen. Toisaalta osa vuoden 2021 haussa valituista saattaa päätyä siirtämään opintojen aloitusta vuodella, jos maahan saapuminen ei onnistu maahantulorajoitusten tai lupaprosessien ongelmien vuoksi. Osa saattaa myös aloittaa opinnot etäopiskelulla kotimaasta, minkä monet korkeakouluista mahdollistavat.

Opetushallituksen kyselyyn vastanneet arvioivat, että yleisesti ottaen etäopetusjärjestelyt ovat olleet onnistuneita, joskaan kaikilla aloilla etäopetus ei ole mahdollista kaikkien kurssien osalta. Tällaisia ovat erityisesti taidealat ja laboratoriotyöskentelyä tai käytännön läheistä työskentelyä edellyttävät alat.

Vaikka etäopiskelu on Suomessa opiskelevien osalta sujunut teknisesti hyvin, sillä on havaittu olevan selviä vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin. Osa opiskelijoista on kokenut etäopiskelun yksinäiseksi ja kuormittavaksi, koska opiskelijoiden välinen yhteisöllisyys on vähäisempää varsinkin uusilla opiskelijoilla, jotka eivät ehtineet ryhmäytyä ennen koronaepidemian puhkeamista.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden etäopiskeluun kotimaistaan käsin on huomattu liittyvän haasteita. Näitä ovat heikkolaatuiset tai konfliktimaissa jopa kokonaan puuttuvat internetyhteydet ja aikaeroista aiheutuvat ongelmat. Lisäksi on havaittu, että etäopiskelijoiden sitoutuminen opintoihin ei ole yhtä korkealla tasolla kuin niillä opiskelijoilla, jotka opiskelevat etänä Suomesta käsin.

Tulevalla syyslukukaudella korkeakoulut aikovat järjestää opintoja hybridimallin mukaisesti etä- ja lähiopetuksena. Varsinkin 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisimman paljon lähiopetusta ja monissa korkeakouluissa toiveena on päästä siirtymään lähiopetukseen mahdollisimman pian.