Lukuvuosi 2021–2022 alkaa muutosten keskellä

Koronatilanne on koko ajan vaihdellut alueittain, ja sama tilanne jatkuu syksylläkin. Varhaiskasvatuksen toimipisteet, koulut ja oppilaitokset eivät myöskään ole samanlaisia keskenään tai eri puolilla maata, minkä vuoksi niiden toiminta on suunniteltava paikallisesti ja alueellisesti. Opetushallituksen valtakunnalliset tukimateriaalit tukevat tätä paikallisen tason suunnittelua.

Varhaiskasvatukseen, kouluihin ja oppilaitoksiin palaavat lapset, oppilaat ja opiskelijat voivat olla hyvin erilaisissa tilanteissa: osa on saanut käydä koulua ja opiskella lähiopetuksessa koronan aikana, osa on joutunut olemaan pitkään etäopetuksessa tai poissaolojaksoja on kertynyt paljon. Osa lapsista on voinut olla pitkään osallistumatta varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen. Kasvatuksessa ja lähiopetuksessa aletaan kartoittaa lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden tilannetta sekä paikata mahdollista oppimis- ja hyvinvointivajetta. Koronatilanteesta palautumista tuetaan valtionavustuksilla.

Terveysturvallisuuden osalta noudatetaan paikallisia ja valtakunnallisia määräyksiä ja suosituksia, joita antavat paikalliset ja alueelliset tartuntatautiviranomaiset sekä esimerkiksi THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Käytössä ovat jo keväältä tutut toimenpiteet mm. väljyyden ylläpitämisestä, ryhmien erillään pitämisestä, kasvomaskeista, ilmanvaihdosta sekä käsien pesusta ja tilojen puhdistamisesta. Väliaikaisia lakeja pidentämällä on varmistettu se, että poikkeustilanteessa voidaan siirtyä etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen, mutta myös silloin on huolehdittava oppimisen jatkumisesta ja yhteydenpidosta oppilaisiin ja opiskelijoihin. Ammatillisten opintojen näyttöjen toteuttamiseen on myös mahdollistettu vaihtoehtoisia tapoja.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on suurin koulutuksellinen uudistus sitten peruskoulun

Lukuvuosi 2021–2022 tuo oppivelvollisuuden laajentamisen entistä konkreettisemmaksi. Elokuun alusta oppivelvollisuusikä nousi 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksesta tuli maksutonta. Samalla alkoi kansanopistojen oppivelvollisille suunnattu koulutus, joka on yksi tapa oppivelvollisuuden suorittamiseen. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa toisen asteen tutkinnon.

Nuori saa tukea jokaisessa muutosvaiheessa, kun esimerkiksi perusopetuksessa annettavaa opinto-ohjausta tehostetaan. Koulun ohjausvelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen päättymisen jälkeisenä kesänä ja siirtyy alkusyksystä kunnalle, jos nuori on edelleen ilman opiskelupaikkaa. 

Perusopetuksen päättäneillä alle 18-vuotiailla oli tänä keväänä ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea jatkokoulutuspaikkaa. Hakuvelvollisuus näyttäisi toteutuneen hyvin, sillä noin 60 000 valmistuneesta 99 % haki jatkokoulutukseen kevään yhteishaussa. Tämän hetken tietojen mukaan 97 % valmistuneista on saamassa opiskelupaikan yhteishaun kautta. 

Yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia tukevia muutoksia astuu voimaan elokuun alussa

Uuden lukuvuoden myötä otetaan käyttöön myös perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikissa oppiaineissa ja aikuisten perusopetuksessa. Uudet kriteerit ovat osa arvioinnin laajempaa, vaiheittain edennyttä uudistusta, jossa on mm. täsmennetty arvioinnin linjauksia. Tavoitteena on ollut arvioinnin yhdenvertaisuuden ja arvosanojen vertailukelpoisuuden lisääminen. Uusia päättöarvioinnin kriteerejä sovelletaan ensimmäistä kertaa 9.-luokkalaisten päättöarvioinnissa keväällä 2022. Uudistustyö jatkuu, sillä syksyllä aletaan valmistella kriteereitä 6. vuosiluokan päätteeksi tehtävää arviointia varten. 

Ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijat pääsevät aloittamaan opintonsa elokuussa käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien (LOPS) mukaisesti. Paikalliset opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemiin valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Keskiössä uusissa opetussuunnitelmissa ovat opiskelijan hyvinvointi ja yksilöllinen tuki sekä yhteisöllinen toimintakulttuuri. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat yhteiset tavoitteet kaikille oppiaineille. Kurssien sijaan opiskellaan opintopisteinä määriteltäviä opintojaksoja. Opinto-ohjaus on entistä kattavampaa ja erityisopetusta on tarjolla sitä tarvitseville. Tavoitteena on, että opiskelija saa vastaisuudessa lukiosta entistä vahvemmat valmiudet jatko-opintoihin, työelämään ja kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. 

Elokuussa käynnistyi myös opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu, johon on otettu mukaan 5- ja 6-vuotiaita lapsia. Opetushallitus on julkaissut kokeilua varten opetussuunnitelman perusteet, jotka on tarkoitettu kokeiluun osallistuville kunnille ja toimipaikoille. Kokeilu kestää kevätlukukauden 2024 loppuun. 

EU:n Erasmus+ uusi ohjelmakausi 2021-2027

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmassa on vuodenvaihteessa käynnistynyt uusi ohjelmakausi, jonka budjetti 28 miljardia euroa on lähes kaksinkertainen edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ohjelman kansallinen toimisto on Opetushallituksessa. Uusi ohjelmakausi lanseerataan Suomessa lokakuussa.

Ohjelma avaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuksia yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien kanssa. Lisäksi se tarjoaa nuorille, opiskelijoille ja aikuisille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rahoitusta kouluttautumiseen, opiskeluun ja harjoitteluun ulkomailla. Uusi ohjelmakausi on laajentanut oppilas- ja opiskelijaliikkuvuutta mm. peruskoululaisten ja lukiolaisten lyhyillä yksilöliikkuvuusjaksoilla ja ammattiin opiskelijoiden Euroopan ulkopuolelle suuntautuvilla ulkomaanjaksoilla. 

Lisätiedot

• Koronatilanne: lakimies Laura Francke, laura.francke [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1303
• Oppivelvollisuuden laajentaminen: johtaja Kurt Torsell, kurt.torsell [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1887
• Perusopetus ja varhaiskasvatus: opetusneuvos Marjo Rissanen, marjo.rissanen [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1776
• Lukiokoulutus: opetusneuvos Petri Lehikoinen, petri.lehikoinen [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1713
• Ammatillinen koulutus: opetusneuvos Kati Lounema, kati.lounema [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1262
• Erasmus + -ohjelma: 16.8. alkaen opetusneuvos Mika Saarinen, mika.saarinen [at] oph.fi, puh. +358 29 533 8543; sitä ennen ohjelma-asiantuntija Anna-Maria Strengell, anna-maria.strengell [at] oph.fi, puh. +358 29 533 1798