Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuus heikkeni merkittävästi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa koronakeväänä 2020

Opetushallituksen tiedote Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa tehdyistä tiedonkeruista.

Lukiolaisilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tukea hyvinvointiin ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä, sillä psykologipalveluita on tarjolla lukioissa hieman entistä kattavammin. Lukuvuonna 2019–2020 lähes jokaisessa lukiossa oli käytettävissä terveydenhoitaja- ja kuraattoripalveluita (99 % ja 98 %). Lääkäri- ja psykologipalveluja tarjottiin noin yhdeksässä kymmenestä lukiosta (86 % ja 92 %).

Ammatillisessa koulutuksessa terveydenhoitajan ja kuraattorin palveluja oli käytettävissä hieman lukioita harvemmin (94 % ja 95 % toimipisteistä). Lääkäri- ja psykologipalvelujen saatavuus (74 % ja 79 %) oli laskenut selvästi kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Koronaepidemian puhjettua opiskeluhuoltopalvelujen saatavuus heikkeni merkittävästi keväällä ja kesällä 2020. Vain noin joka toisessa lukiossa ja ammatillisen koulutuksen toimipisteessä tarjottiin keväällä 2020 terveydenhoitaja- ja lääkäripalveluita samaan tapaan kuin tavallisesti. Psykologipalveluja oli saatavilla normaalia vähemmän joka neljännessä lukiossa ja joka kolmannessa ammatillisen koulutuksen toimipisteessä. Kuraattoripalvelujen tarjonta väheni joka viidennessä lukiossa ja ammatillisen koulutuksen toimipisteessä.

Palveluiden saatavuudesta säädetään laissa

Opiskeluhuoltopalveluiden saatavuudesta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013).

Opiskelijalla on oikeus terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluihin. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistetään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun hän on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelu tulee järjestää samana tai seuraavana työpäivänä.

Terveydenhoitajan työaika tulee järjestää niin, että opiskelija voi päästä vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus saada arkisin virka-aikaan välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon.

Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaiset osallistuvat myös yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön, joka on oppilaitoksessa koko henkilöstön yhteinen tehtävä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista.

Yhteiset toimintatavat vaativat sopimista erityisesti lukioissa

Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintakulttuuri on kehittynyt myönteisesti jo pitkään. Ammatillisessa koulutuksessa suunta jatkuu samana, kun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kirjattuja yhteisiä käytäntöjä ja toimintamalleja on laajasti laadittuna entistä useammassa toimipisteessä.

Lukioissa myönteinen kehitys näyttäisi sen sijaan pysähtyneen. Erot lukioiden välillä ovat kasvaneet, ja osalla on merkittäviä puutteita käytännöistä sopimisessa. Kun 95 %:lla ammatillisen koulutuksen toimipisteistä on yhteinen kirjallinen käytäntö päihteiden käytön ehkäisemiseksi, lukioissa vastaava luku on vain 70 %. Seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi toimintamalli löytyy 86 %:lla ammatillisen koulutuksen toimipisteistä ja 77 %:lla lukioista.

– Vaikka paljon on kehitettävää, on ilahduttavaa, että fyysistä aktiivisuutta lisäävät ja istumista vähentävät toimintatavat ovat kaksinkertaistuneet lukioissa vuoteen 2018 verrattuna, sanoo opetusneuvos Kristiina Laitinen Opetushallituksesta.

Yhteinen kirjattu käytäntö on 15 %:lla lukioista ja 11 %:lla ammatillisen koulutuksen toimipisteistä (7 % ja 9 % vuonna 2018).  

Suurimmassa osassa lukioista (89 %) ja ammatillisen koulutuksen toimipisteistä (94 %) on sovittu kevään 2020 poikkeusolojen aikana, miten he pitävät yhteyttä opiskelijoihin, jotka eivät osallistuneet etäopetukseen. Lukioissa tämä kuului yleisimmin opettajille (91–87%) ja ammatillisen koulutuksen toimipisteissä vastuuohjaajalle tai -opettajalle (99 %). Opiskeluhuollon palvelujen ammattilaisista yhteydenpidosta ovat vastanneet yleisimmin kuraattorit.

– Etäopiskelun myötä myös keskeytysten syiden seuraaminen on noussut entistä tärkeämpään rooliin, Laitinen sanoo.

Tähän on kuitenkin aiemmin yhteisesti sovittu kirjattu käytäntö vain 41 prosentilla lukioista ja 78 prosentilla ammatillisen koulutuksen toimipisteistä.

Opiskeluhuoltoryhmät

Tiedonkeruusta selviää, että opiskeluhuoltoryhmät kokoontuivat yhä liian harvoin, jotta ryhmä pystyisi huolehtimaan kaikista sille asetetuista lakisääteisistä tehtävistä. Lisäksi toiminnan järjestämisessä on vaihtelua toimipisteiden välillä.

Vaikka opiskeluhuoltoryhmän tehtävät liittyvät ainoastaan oppilaitoksen yhteisölliseen työhön, ryhmissä käsitellään edelleen lainvastaisesti yksittäisen opiskelijan asioita (35–36 % lukio, 31 % ammatillinen). Tilanne on parantunut vain hieman kahden vuoden takaisesta.

Näin tiedot kerättiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen tiedonkeruista koostetaan TEAviisariin valtakunnallista, paikallista ja koulukohtaista tietoa peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Tällä kertaa oppilaitoksilta kysyttiin myös koronaepidemian vaikutuksista keväällä ja kesällä 2020.

• Tiedonkeruu lähetettiin syksyllä 2020 kaikkiin Manner-Suomen lukioihin ja ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävien oppilaitosten toimipisteisiin
• Tiedot saatiin yhteensä 345 lukiolta (95 % Suomen lukioista) sekä 336 ammatillista perustutkintokoulutusta järjestävältä toimipisteeltä (96 %)
• Kuntakohtaiset ja tietojen julkistamiseen luvan antaneiden lukiokohtaiset tiedot ovat nähtävissä TEAviisari-verkkopalvelussa (www.teaviisari.fi)
• Ammatillisen perustutkintokoulutuksen tiedot julkaistaan TEAviisarissa oppilaitos- ja koulutuksenjärjestäjäkohtaisesti sekä tietojensa julkistamiseen toimipistekohtaisesti luvan antaneiden toimipisteiden osalta

Lisätietoja:

Opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus, p. 029 533 1244
Erityisasiantuntija Inka Ruokolainen, Opetushallitus, p. 029 533 1580
Projektipäällikkö Kirsi Wiss, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 029 524 7705

Lähdeviitteet:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2021. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa – TEA 2020. Tilastoraportti 13/2021, THL. (siirryt toiseen palveluun) http://www.urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021050729216 

Wiss K, Hietanen-Peltola M, Ruokolainen I & Saaristo V. Hyvinvoinnin ja terveyden ja edistäminen ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 18/2021, THL. (siirryt toiseen palveluun) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-647-3