Saako koulussa puhua politiikkaa? Kysymyksiä ja vastauksia yhteiskunnallisten asioiden käsittelystä koulussa

Saako koulussa käsitellä politiikkaa?

Saa ja kuuluu käsitellä. Yhtenä yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella, Euroopan unionin ja globaalilla tasolla, sekä vahvistaa oppilaan valmiuksia toimia aktiivisena ja omaa lähiyhteisöään kehittävänä kansalaisena.

Yhteiskuntaopin oppiaine sisältää myös politiikan lukutaidon. Kouluissa opetetaan erilaiset näkökulmat huomioiden eri ideologioista, politiikasta ja poliittisista puolueista. Lisäksi oppitunneilla seurataan aktiivisesti mediaa, politiikkaa ja ajankohtaisia kysymyksiä sekä pohditaan ja keskustellaan niistä. 

Entäs muiden yhteiskunnallisten aiheiden käsittely?

Niitäkin saa ja tulee käsitellä. Koulussa opetellaan kriittistä ajattelua ja asioita voidaan tarkastella radikaalienkin ilmiöiden kautta.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Samalla opetellaan myös keskustelutaitoja ja toisten mielipiteiden kunnioittamista.

Keskeistä on oppia hankkimaan ja arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä.

Saako eri puolueiden edustajia kutsua kouluun? Saavatko poliittiset toimijat esitellä mielipiteitään koulussa?

Saa. Peruskoulut (lähinnä yläkoulut) ja lukiot kutsuvat varsinkin vaalien alla eri puolueiden ehdokkaita vaalipaneeleihin kouluihin. Niissä oppilaat esittävät ehdokkaille kysymyksiä ja tuovat esiin nuorten näkökulmia päättäjäkandidaateille.

Miten vaaleja voidaan käsitellä koulussa?

Vaalipaneelien lisäksi kouluissa järjestetään usein varjovaaleja tai osallistutaan Allianssin aina valtakunnallisten vaalien yhteydessä järjestämiin nuorisovaaleihin, joka on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.  Nuorisovaaleissa nuoret tutustuvat vaaleihin, puolueisiin ja ehdokkaisiin sekä saavat konkreettisen kokemuksen äänestämisestä.

Lisäksi vaaleja käsitellään usein yhteiskuntaopin tunneilla ja ne tarjoavat luontevan tilaisuuden esimerkiksi Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja demokraattisten toimintaperiaatteiden sekä vaalijärjestelmän käsittelyyn.

Saako opettaja kertoa oman mielipiteensä tai poliittisen kantansa?

Saa, erityisesti jos oppilaat tai opiskelijat sitä kysyvät. Opettaja voi tuoda esiin sen, mitä hän ajattelee esimerkiksi politiikasta tai joistakin poliittisista ideologioista, mutta hänen tulee perustella, miksi ajattelee näin. Lisäksi on erityisen tärkeää, että opettaja tuo esiin moninäkökulmaisuuden merkityksen, eli sen, että ajattelun- ja sananvapaus sekä oikeus muodostaa omat poliittiset ja muut mielipiteensä vapaasti on demokratiassa aivan keskeistä.

Opettajan tulee kuitenkin aina ottaa huomioon, että hänen näkemyksensä vaikuttavat etenkin nuoriin oppilaisiin erityisen voimakkaasti. Opettajan tulee myös tukea kodin kasvatustehtävää ja hänen on hyvä kannustaa oppilaita keskustelemaan asioista myös kotona vanhempien kanssa ja kysymään näiden mielipiteitä.

Opetussuunnitelman perusteisiin kuuluvat asiat eivät ole mielipiteitä, eikä opettaja niistä kertoessaan esitä mielipiteitään, vaan on sidottu niitten mukaiseen opetukseen.

Saako opettaja argumentoida oppilaan mielipidettä vastaan?

Saa. Omien mielipiteiden perustelemisen opettelu on tärkeää ja opettaja saa myös haastaa oppilaat perustelemaan ajatuksiaan ja mielipiteitään. Lähtökohtana on korostaa sitä, että jokaisen on tärkeää perehtyä asioihin syvällisesti ja kriittisesti, jotta voi muodostaa oman kantansa ja perustella itselleen, miksi ajattelee tai toimii jollakin tavalla, eikä esim. mene porukan mukaan vain mielipidejohtajan näkökannan vuoksi. On tärkeää myös nostaa sitä, että sanan- ja ilmaisunvapauteen sisältyy toinen toisensa kunnioittamisen ja loukkaamattomuuden periaate

Omien argumenttien perustelua opetellaan myös äidinkielen tunneilla niin kirjallisesti kuin suullisestikin.

Eikö opetuksen pitäisi olla puolueetonta?

Opetus on oppilaita/opiskelijoita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta ja sen perustana ovat ihmisoikeudet. Sillä on kuitenkin arvopohja, joka määritellään opetussuunnitelmien perusteissa.

Arvokeskustelu oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa ohjaa tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita/opiskelijoita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa.

Millaisia arvoja Suomen kouluissa opetetaan?

Niin perusopetuksen kuin lukioidenkin opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että opetus perustuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ja se edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.  Opetuksessa tunnistetaan myös kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.

Miten oppilaita/opiskelijoita ohjataan käsittelemään eriäviä mielipiteitä? Miten toimitaan jos luokassa on eriäviä mielipiteitä politiikasta tai ajankohtaisesta ilmiöstä?

Koulun tehtävä on opettaa rakentavaan vuorovaikutukseen ja kunnioittavaan keskustelukulttuuriin. Oppitunneilla opetellaan perustelemaan oma mielipide ja osallistumaan keskusteluun omat näkemykset perustellen ja sekä omia että muitten perusteita kriittisesti punniten.

Opettajan tehtävä luokassa on huolehtia, että keskustelu on kaikkia kunnioittavaa. Muun muassa yhteiskuntaopin opetuksessa opetellaan ilmaisemaan omia mielipiteitä rakentavasti. Lukion opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu, että erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa keskustelu- ja argumentointitaitoihin.