Suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi etsitään ratkaisuja kansallisessa yhteistyössä

Suomalaisten lukutaito on keskimäärin hyvä, mutta osaaminen vaihtelee kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla. Vuoden 2018 Pisa-tulosten mukaan jo lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen.

Myös monella aikuisella on heikko lukutaito: kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan vuonna 2012 noin 11 prosentilla 16–65-vuotiaista aikuisista oli suuria puutteita lukutaidossa.

Tänään julkaistavalla kansallisella lukutaitostrategialla pyritään tukemaan kaikenikäisten suomalaisten lukutaidon kehittymistä ja kaventamaan osaamiseroja. Strategian kunnianhimoinen tavoite on tehdä Suomesta maailman monilukutaitoisin maa vuoteen 2030 mennessä.

Monilukutaito tarkoittaa sitä, että luku- ja kirjoitustaidon lisäksi lukija osaa tuottaa ja tulkita myös muita tekstejä. Näitä ovat esimerkiksi kuvat, tilastot tai mediatekstit. Monilukutaito lisää kykyä toimia nyky-yhteiskunnassa ja ehkäisee syrjäytymistä.

– Yhteiskunnan muuttuessa myös lukutaidon vaatimukset muuttuvat. Haluamme pitää jokaisen mukana, ja siksi monilukutaitoa täytyy ylläpitää ja kehittää niin arjessa, työssä kuin opinnoissa. Lukutaito on jokaisen oikeus, sanoo opetusministeri Li Andersson.

– Lukutaitoon panostaminen on tärkeää lapsuudesta aikuisuuteen, sillä se on kaiken oppimisen, hyvinvoinnin ja toimivan yhteiskunnan perusta, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.

Lisää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito on eriytynyt. Osa kykenee jo alakoulussa lukemaan sujuvasti pitkiä tekstejä, osalle lukeminen tuottaa vaikeuksia vielä yläkoulussa. Yksi strategian päämääristä on puuttua eriytymiskehitykseen ja tasata lukutaitoon vaikuttavien taustatekijöiden vaikutuksia. Näitä ovat esimerkiksi kotitausta, oppimisvaikeudet, vapaa-ajan lukemiseen käytetty aika tai koulutustaso.

Kansallinen lukutaitostrategia tuo ensimmäistä kertaa näin laajasti yhteen erillään lukutaitotyötä tekevät toimijat, joita on satoja. Näihin kuuluvat esimerkiksi neuvolat, varhaiskasvatus, koulut, oppilaitokset, korkeakoulut, taiteen perusopetuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tärkeässä roolissa ovat niin ikään kirjastot, perheet, kaverit, harrastus- ja työyhteisöt sekä media-, kustannus- ja kirja-alan toimijat, järjestöt ja yhdistykset.

Lukutaitotyöstä saadaan entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, kun toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja tiedon jakaminen lisääntyy.

– On ollut ilo nähdä, miten suuri määrä ihmisiä on lähtenyt pohtimaan lukutaitoa ja lukutaitotyötä. Lukutaitoon panostaminen on koko yhteiskunnan asia, ja Suomessa tehdään jo paljon merkityksellistä työtä tämän eteen. Pysyvän ja pitkäjänteisen lukutaitotyön ja yhdessä tekemisen kautta on mahdollista luoda parempi lukutaidon tulevaisuus, pohtii Opetushallituksen yhteydessä toimivan ja lukutaitostrategiatyötä luotsaavan Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme.

Kolme askelta kohti parempaa lukutaitoa

Lukutaitostrategian kolme suuntaviivaa määrittelevät, miten suomalaisten lukutaito saadaan kohenemaan. Strategian jatkoksi laaditaan kansallinen lukutaito-ohjelma, jossa toimenpiteet ja vastuutahot määritellään tarkemmin.

Lukutaitostrategian ensimmäinen suuntaviiva on vahvistaa ja luoda toimivat rakenteet lukutaitotyöhön. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sen varmistamista, että lainsäädäntö ja muut velvoittavat viranomaisohjeistukset tukevat kaikkea Suomessa tehtävää lukutaitotyötä.

Toiseksi lukutaidon ammattilaisten monilukutaito-osaamista vahvistetaan: merkittävässä roolissa on esimerkiksi opettajien, terveyden ja hyvinvoinnin alan sekä kirjastoalan ammattilaisten osaamisen täydentäminen, jotta lukutaidon opetus ja eri-ikäisille tarjottu tuki on tehokasta ja vaikuttavaa. Erityisesti tähän tulee kiinnittää huomiota suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksessa, kotoutumiskoulutuksessa, oppilaiden oman äidinkielen opetuksessa ja monikielisessä opetuksessa.

Kolmantena suuntaviivana on tarjota kaikenikäisille lukijoille mahdollisuus innostua erilaisista teksteistä ja lukemisesta. Kun esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa ja julkisissa tiloissa on saatavilla vaativuudeltaan eritasoisia ja monimuotoisia tekstejä sekä selkokielistä kirjallisuutta, löytyy jokaiselle mieluista luettavaa.

– Lukutaitostrategian tavoitteiden kannalta kuntien rooli on keskeinen. Kunnat toteuttavat luontevasti eri kohde- ja ikäryhmille monilukutaitotyötä muun muassa sivistys- ja hyvinvointipalveluissa. On havaittu, että hyvällä yhteistyöllä voidaan madaltaa kynnystä innostua lukemisesta, sanoo Kuntaliiton hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Lisätietoa:

Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme, etunimi.sukunimi [at] oph.fi, 029 533 1809