Uutinen

Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan 25 maassa – opetuksen tukimuodoista voidaan oppia enemmän

Ohjelmat Korkeakoulutus Kansainvälistyminen Kulttuurinen moninaisuus
Opetushallitus tukee suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Osana toiminnan arviointia järjestettiin kysely ulkomaisille vertaisorganisaatioille, jotka tukevat oman kielensä ja kulttuurinsa opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Suomella on opetuksen tukemiseksi useita keinoja käytössään, mutta myös uusia vaihtoehtoja saatiin kyselyn myötä.
Opettaja näyttää taululta suomen kielen tehtävää

Opetushallituksen yhtenä tehtävänä on tukea Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Toiminnan kehittämiseksi tutustuttiin kyselyn avulla siihen, miten ulkomaisissa vertaisorganisaatioissa toiminta on järjestetty ja mitä niiltä voisi oppia. Kyselyyn vastasivat hollanninkieliset maat, Islanti, Latvia, Norja, Ruotsi, Slovakia ja Viro. Kyselyyn pohjautuva raportti on nyt julkaistu.

Suomi on tukenut vakiintuneesti Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaisissa yliopistoissa jo noin 60 vuoden ajan. Alkuvaiheessa tuki oli suomen kielen lehtorien lähettämistä ulkomaisiin yliopistoihin ja kesäkurssien järjestämistä ulkomaisten yliopistojen opiskelijoille. Tällä hetkellä Suomen kieltä ja kulttuuria opetetaan noin 80 yliopistossa 25 maassa. Opetusta tarjoavia yliopistoja on erityisesti Euroopassa, mutta myös Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Suomelle on tärkeää, että ulkomailla on ihmisiä, jotka tuntevat Suomen kieltä ja kulttuuria ja suhtautuvat siihen myönteisesti. He voivat välittää tietouttaan omassa ympäristössään ja esimerkiksi opettaa suomea koulussa tai yliopistossa sekä kääntää suomalaista kirjallisuutta omalle kielelleen. Nyt Suomi tarvitsisi yhä enemmän osaavaa työvoimaa ulkomailta, ja suomen kieltä jo opiskelleilla olisi hyvät valmiudet tulla töihin Suomeen.

– Oman kielen opetusta ulkomaisissa yliopistoissa tukevia maita on paljon. Suomi on vuosien ajan tehnyt yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Olemme tyytyväisiä pohjoismaiseen yhteistyöhön, mutta haluaisimme laajentaa perspektiiviämme vielä lisää ja saada uusia ideoita toimintamme suunnitteluun jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, ohjelma-asiantuntija Leenä Kärnä Opetushallituksesta kertoo.

Rahoittajana toimii usein valtio, mutta tavoitteissa löytyy eroja

Raportista selvisi, että kielen ja kulttuurin opintojen tukemista ulkomailla rahoittaa pääasiallisesti valtio, useimmissa maissa opetuksesta ja tutkimuksesta ja mahdollisesti kulttuuriasioista vastaava ministeriö. Suomessa rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Organisaatioiden tavoitteissa ja painotuksissa löytyy eroja. Tavoitteeksi mainitaan esimerkiksi kielen ja kulttuurin opetuksen tukeminen ulkomaisissa yliopistoissa, kielen ja kulttuurin tunnettuuden lisääminen ulkomailla, maan kansainvälisten suhteiden vahvistaminen, strategisesti tärkeisiin maihin ja yliopistoihin keskittyminen sekä opiskelijoiden houkutteleminen maan korkeakouluihin.

Lähes kaikki vastaajat totesivat, että pienten kielten asema eri maiden yliopistoissa on heikentynyt kuluneiden vuosien aikana ja näyttää heikkenevän edelleen. Monien maiden yliopistoissa pienten kielten opetusta on supistettu säästöjen löytämiseksi. Globalisaation koetaan olevan mahdollisuus lähinnä suurille kielille. Tästä syystä on hyvä pohtia, pitäisikö kielen ja kulttuurin opetusta tukevien organisaatioiden myös lisätä tietoa monikielisyyden eduista ja kansallisen kielivarannon merkityksestä.

Opetuksen tukimuodoista voidaan oppia lisää

Opetuksen tukimuodot ovat vastanneiden kesken osittain samanlaisia. Yhteisiä tukimuotoja ovat vierailevien opettajien lähettäminen tai palkkatuen maksaminen osalle opettajista, tuki opettajien täydennyskoulutukseen ja verkostoitumiseen, tuki opiskelijoiden kielen ja kulttuurin kesäkursseille sekä materiaalituki esimerkiksi oppikirjoja varten. Opetushallituksen tukimuodot ovat vertailun mukaan laajat.  Esimerkiksi opetusharjoittelua ulkomailla tuetaan ainoastaan Suomessa, vaikka hollanninkielisillä mailla ja Ruotsilla olisi kiinnostusta sellaisen tuen aloittamiseen. Myös alumnitoimintaa löytyy Suomen lisäksi vain hollanninkielisistä maista ja Slovakiasta. Muualla on kuitenkin käytössä sellaisia toimintatapoja, joita Opetushallituksella ei ole. Esimerkiksi hollanninkieliset maat tarjoavat ylemmän tason opiskelijoille kesäkoulun, joka keskittyy ammattialoille, joille hollannin opiskelijat usein työllistyvät. Slovakia puolestaan järjestää opiskelijoille säännöllisesti webinaareja sekä tarjoaa verkkokursseja myös muille kiinnostuneille.

Organisaatioiden on hyvä oppia toisiltaan. Raportin jälkeen toiminnan onkin tarkoitus jatkua yhteistyössä vastanneiden organisaatioiden ja maiden kanssa.