Swirl-hanke yhdisti ammattiopiskelijat yrityksiin

Monikansallisen Swirl-hankkeen lähtöajatuksena vaikutti eurooppalaisten toimijoiden yhteinen huoli ammattiin opiskelevien nuorten työllistymisestä ja kyvystä luoda yhteyksiä yrityksiin. Se sai myös Seinäjoen koulukuntayhtymä SEDU:n kiinnostumaan 2017 käynnistyneestä Erasmus+ -hankkeesta.

– Ammattikouluopiskelijoiden oletetaan olevan valmiita työhön heti valmistuessaan, mutta monella kipinä voi olla hukassa ja heidän on siksi vaikea lähestyä yrityksiä, hanketta koordinoinut Seinäjoen koulukuntayhtymän kansainvälisten asioiden koordinaattori Tanja Rajala kertoo. 

Hankkeen toisena oppilaitoskumppanina toimi portugalilainen ammattioppilaitos Argupamento de Escolas José Estevao.

Yritystoimeksiannot lisäävät opiskelun yksilöllisyyttä

Swirl-hankkeen ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Seinäjoella syksyllä 2017. Oppilaitosten lisäksi mukaan saatiin joukko erimaalaisia oppilaitosten ja yritysten välimaastossa toimivia yhteistyökumppaneita. Näihin kuuluivat hollantilainen yrityshautomo Stichting Business Development Friesland, portugalilainen C4G – Consulting and Training Nework, kreikkalainen tiedeinstituutti Anaptixis Epicheirimatikotitas Astiki Etaireia, ammatilliseen koulutukseen ja tiedotukseen keskittynyt European Forum of Technical and Vocational Education and Training sekä Britanniassa toimiva Bridging to the Future -yrityshautomo. 

Toimijat järjestivät hanketapaamisia kotimaissaan vuorotellen ja keskittyivät yhteisten tapaamisten lisäksi paikallisen yhteistyön kehittämiseen kouluverkostonsa ja alueensa yritysten kanssa paikallisesti. 

– Oppilaitoksemme näkökulmasta hankkeen tavoitteet liittyivät yksilöllisten opinpolkujen rakentamiseen, yritysyhteistyön vahvistamiseen ja sen hyödyntämiseen osana oppimiskokemusta. Tavoitteena oli, että yritystoimeksiantojen avulla opiskelijat voivat sekä kehittää että täydentää osaamistaan, jos he ovat edenneet muita nopeammin tai jos jotain suorituksista on jäänyt väliin, Rajala kertoo.

Lisää joustavuutta käytäntöihin

Rajalan mukaan työssäoppimista voi tapahtua monella tasolla. Virallisten työssäoppimisjaksojen rinnalla voi olla myös matalamman kynnyksen yritysyhteistyötä, kuten yritysten tarvitsemaa kiireapua, joka voi tarjota oppilaille positiivisia oppimiskokemuksia.

Hankkeessa syntyneiden oivallusten jakamiseksi osallistujat tuottivat opetusmateriaalia opettajille, opiskelijoille että yrityksille. Opiskelijoille tarkoitettu sähköinen oppimateriaali soveltuu itseopiskeluun ja opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien kehittämiseen, kun taas opettajien ja yritysten materiaali keskittyy yritysyhteistyön käytöntöihin.

Viime vuonna materiaalia päästiin testaamaan myös käytännössä.

Rajalan mukaan hyödyt näkyivät selkeästi esimerkiksi maahanmuuttajaryhmässä, jossa vanhainkodissa toteutettu pieni yhteistyöprojekti tarjosi monelle opiskelijalle ensimmäisen kosketuksen suomalaiseen työelämään. Onnistumisiin kuuluivat myös yksittäisten opiskelijoiden pienten yritysten kanssa solmimat työprojektit, jotka nostivat heidän itseluottamustaan, kun he saivat itse sopia asioista yritysten kanssa. 

Opettajana Rajalasta oli kiinnostavaa päästä näkemään muiden toimijoiden tapoja tukea oppilaiden työllistymistä. Esimerkiksi Hollannissa nuoret olivat perustaneet yrityksen, joille muut yritykset saivat ilmoittaa opiskelijoille suunnattuja toimeksiantoja, ja joka sitten jakoi toimeksiantoja eteenpäin. 

Hanketyöskentely edellyttää vastuunjakoa

SEDU:lle hankkeeseen mukaan lähteminen oli helppoa, koska aloite siihen tuli hollantilaiselta Stichting Business Development Friesland -yrityshautomolta, jonka kanssa oppilaitos oli tehnyt yhteistyötä jo aiemmin.

Hanketoiminnassa Rajala pitää tärkeänä sitä, etteivät kansainväliset hankkeet jää oppilaitoksissa omiksi saarekkeikseen, vaan niitä hyödynnetään mahdollisimman paljon myös muussa toiminnassa. SEDU:lla Swirl-hankkeesta tiedotettiin koko koulutuskuntayhtymälle muun muassa rehtorin pitämissä Virtuaalikahvit-tilaisuuksissa.

Hanketyö on Rajalan mukaan aina tiimityötä, jota ei voi jättää yhden ihmisen harteille. Mukaan ei kannata lähteä, jos koko organisaatio ei tarjoa työlle tukeaan eikä vastuita saa jaettua.

– On hyödyllistä kysellä ihmisten kiinnostusta jo hankevalmisteluvaiheessa ja sitouttaa heitä tekemiseen. Sama pätee testausjaksoihin osallistuviin opiskelijoihin, joille kannattaa miettiä valmiiksi vararyhmät, elleivät he opiskelukiireiden vuoksi ehdikään osallistua. 

Koronan takia hankkeen viimeinen tapaaminen Brysselissä peruuntui ja keskustelua jouduttiin käymään suunniteltua enemmän verkossa. Rajalasta oli kuitenkin merkityksellistä, että alku tapahtui kasvotusten.

– Oli onni, että ehdimme tavata, tutustua sekä luoda yhteishenkeä, ennen kuin tekeminen siirtyi verkkoon.

Kirjoittaja: Anna Väre