Digitaalinen osaaminen korostuu entistä enemmän tulevaisuudessa
Euroopan komission Eurydice-verkosto julkaisi syksyllä raportin, jossa tarkastellaan 37 eri Euroopan maan tapaa opettaa tieto- ja viestintäteknologiaa. Raportissa puhutaan englanniksi oppiaineesta Informatics education -termillä. Raportti sisältää tietoa 39 eri koulutusjärjestelmästä.
Tieto- ja viestintäteknologia on monissa maissa melko uusi tieteenala. Sen nimi ja oppiaineet, joissa sitä painotetaan vaihtelevat eri Euroopan maissa. Raportissa selvitetään, miten kymmenen erilaista oppiaineen oppimistavoitetta näkyvät opetusta ohjaavissa asiakirjoissa, kuten opetussuunnitelmissa perusopetuksessa ja lukiossa. Lisäksi tarkastellaan, millainen koulutus oppiaineen opettajilla on.
Toisin kuin monissa muissa tarkasteltavissa maissa Suomessa raportissa määriteltyä tieto- ja viestintäteknologiaa (Informatics education) opetetaan osana kaikkia oppiaineita ja sen sisällöt ja tavoitteet on määritelty osana opetusta laaja-alaisena osaamiskokonaisuutena. Tosin monissa maissa oppiaineen sisällöt on sisällytetty eri oppiaineisiin muun muassa matematiikkaan ja luonnontieteellisiin aineisiin. Rajaa kaikki oppiainerajat ylittävän opetustavan ja eri oppiaineisiin sisällytetyn tavan välillä on vaikea vetää.
Suomessa opetuksen järjestäjät voivat lisäksi paikallisesti painottaa joitain laaja-alaisen osaamisen sisältöjä, lisätä joitain aihepiirejä valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältöjen lisäksi sekä käyttää tuntijaon mukaan valinnaisia oppitunteja esimerkiksi ohjelmoinnin tai jonkin muun aiheen opettamiseen.
Selvityksessä mukana olevista Euroopan maista 14:ssa tieto- ja viestintäteknologiaa opetetaan perusopetuksessa erillisenä, pakollisena oppiaineena, vaikkakin usein oppiaineen oppimistavoitteita sisällytetään myös toisiin oppiaineisiin. Puolessa tarkasteltavia maita lukiokoulutuksessa tieto- ja viestintäteknologia on pakollinen, erillinen oppiaine ainakin yhdellä luokka-asteella, mutta yhtä yleisesti se on valinnainen aine.
Oppiaineelle tunnistettiin kymmenen erilaista oppimistavoitetta
Raportissa esitellään kymmenen tärkeää oppimistavoitetta, jotka määrittävät tieto- ja viestintäteknologiaa myös omana tieteenalanaan. Oppimistavoitteet ovat data ja informaatio, algoritmit, ohjelmointi, tietojenkäsittelyjärjestelmät, verkot, käyttöliittymät, suunnittelu ja kehitys, mallinnus ja simulointi, tietoisuus ja voimaantuminen sekä tietosuoja ja tietoturva.
Algoritmeihin ja ohjelmointiin liittyvät oppimistavoitteet löytyvät laajimmin eri koulutusjärjestelmissä. Melkein puoleen koulutusjärjestelmistä sisältyy näitä oppimistavoitteita jo perusopetuksen alaluokilla. Myös Suomessa nämä oppimistavoitteet ovat yleisimmät. Niistä on mainintoja perusopetuksen opetussuunnitelmassa niin tieto- ja viestintäteknologian laaja-alaisen osaamisen kuvauksissa kuin matematiikassa ja käsitöissä.
Lukion pitkän matematiikan valtakunnallinen opetussuunnitelma sisältää yhden valinnaisen moduulin nimeltään algoritmit ja lukuteoria. Myös lukiossa, kuten perusopetuksessa, voidaan paikallisesti käyttää valinnaisia oppitunteja tieto- ja viestintäteknologian aiheisiin. Muuten lukiossa ei yhtä tarkasti kuin raportissa kuvata oppimistavoitteita osana laaja-alaista osaamista, vaan ne ovat yleisemmällä tasolla.
– Suomessa digitaalisten taitojen opettamista ja osaamisen kehittämistä on ollut jo niin kauan ja sitä on kehitetty jo niin pitkälle, että lukion uudessa opetussuunnitelmassa ei pidetä enää tarpeellisena erikseen keskittyä jo perusopetuksessa omaksutun osaamisen tarkkaan määrittelyyn, pohtii opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta.
Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma tukee opettajia digitaalisen osaamisen edistämisessä
Tutkimus- ja selvitystiedon mukaan suomalaiset opettajat ovat kokeneet epäselväksi, mitä oppilaan digitaalinen osaaminen tulisi eri vaiheissa oppimisen polkua olla. Oppilaiden digitaalinen osaaminen ei ole kehittynyt odotetulla tavalla. Raportin tieto- ja viestintäteknologian sisällöt ovat Suomessa yksi osa digitaalista osaamista.
Tämän vuoksi Opetushallitus on yhdessä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa julkaissut kuvauksen oppilaan hyvästä digitaalisesta osaamisesta. Digitaalisen osaamisen kuvaukset ovat kansallinen viitekehys, jonka pohjalta opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät päivittävät omia digisuunnitelmiaan ja -strategioitaan. Osaamisen kuvaukset perustuvat voimassa oleviin varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin.
Digitaalisen osaamisen kuvauksissa on yksityiskohtaisesti kerrottu, miten osaaminen varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättymiseen asti kehittyy. Osaamisen kuvaukset sisältävät tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen lisäksi kuvauksen medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kehittymisestä. Digitaalisen osaamisen kuvauksia kehitetään jatkossakin.
Osaamisen kuvausten tärkein tavoite on edistää eri-ikäisten oppilaiden yhdenvertaisuutta. Digitaalinen osaaminen on kaikille kuuluvaa osaamista.
Opetushallitus tukee opettajia medialukutaidon ja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen opetuksen suunnittelussa yhdessä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa Uudet lukutaidot -ohjelmassa. Ohjelma on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa vuosille 2020–2023.
Eurydicen raportissa otetaan vahvasti kantaa sen puolesta, että tieto- ja viestintäteknologia olisi oma erillinen oppiaine. Muuten on vaarana, että sitä ei pidetä tärkeänä aiheena, sen sisällöt jäävät ajan puutteen vuoksi käsittelemättä tai sen sisältöjen avulla vain opetetaan muita aineita, eikä syvennytä itse sisältöihin syvällisesti. Raportti keskittyykin esittelemään tarkemmin maita, joissa tieto- ja viestintäteknologia on erillinen oppiaine.
Tieto- ja viestintäteknologian taidot korostuivat koronan aikana
Yhteiskunnat ovat laajalti digitalisoituneet viime vuosikymmeninä. Myös koulutuspolitiikassa aihe on entistä ajankohtaisempi. Korona-kriisin aikana tarve digitaaliselle koulutukselle ja taidoille tuli esiin, kun monissa maissa siirryttiin nopeasti ja laajasti etäopetukseen.
EU korostaa digitaalitalouden keskeistä roolia Euroopan toipuessa pandemiasta tulevina vuosina. Tarvitaankin niin digitaalisesti päteviä kansalaisia kuin työntekijöitä monilla eri aloilla. EU:n mielestä näitä taitoja tulisikin opettaa jo koulupolun alusta alkaen.
Kuten EU:n digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa vuosille 2021–2027 korostetaan: ”Oppilaat kuuluu tutustuttaa tieto- ja viestintäteknologiaan jo varhaisessa iässä -- se voi auttaa kehittämään taitoja ongelmanratkaisussa, luovuudessa ja yhteistyössä, sekä myös lisätä kiinnostusta STEM-aineisiin –luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka – liittyviin opintoihin ja myös tuleviin työuriin, kunhan puututaan sukupuolistereotypioihin.”
Toimintasuunnitelmasta löytyy 13 erilaista toimenpidettä, joilla Euroopan komissio pyrkii edistämään digitaalista oppimista. Komissio avaa myös digitaalisen alustan (European Digital Education Hub), jonka avulla pyritään vahvistamaan digitaaliseen oppimiseen liittyvää tiedonvaihtoa ja yhteistyötä EU:ssa.
Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto
Eurydice-verkosto tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomessa.
Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.
Eurydice-verkosto on tehnyt selvityksen tieto- ja viestintäteknologian opetuksesta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa verkostonsa jäsenmaissa vuosina 2020–2021. Selvityksen pohjaksi on koottu erilaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin perustuvaa taustoitusta tästä melko uudesta tieteenalasta. Oppiaine on määritelty kymmenen oppimistavoitteen kautta ja kustakin maasta on niiden avulla muodostettu käsitys, miten oppiainetta opetetaan.
Raportissa tieto- ja viestintäteknologia määritellään myös abstraktina tieteenalana, joka on tapa ajatella systemaattisesti ja järjestelmällisesti, ratkaista ongelmia luovasti ja yhteistyötä tehden - ei yksin teknologian käyttötaitona. Oppiaine ei siten keskity vain teknologisten taitojen opettamiseen, vaan myös syvemmän ymmärryksen omaksumiseen digitaalisista ympäristöistä. Tavoitteeseen voi päästä täysin ilman tietoteknisiä välineitä.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Tiina Komppa, puh. +358 29 5331429, etunimi.sukunimi [at] oph.fi