Esi- ja perusopetuksen kustannuksissa vuonna 2020 pientä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna
Opetushallitus on julkaissut esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannusraportit vuodelta 2020.
9-vuotisen perusopetuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2020 noin 5,2 miljardia euroa; kasvua edellistä vuodesta oli 24 miljoonaa euroa. Summa nousee noin 5,5 miljardiin euroon, mikäli huomioidaan myös erityisen tuen oppilaiden pidennetyn oppivelvollisuuden, lisäopetuksen eli ns. kymppiluokan, perusopetukseen valmistavan opetuksen, aikuisten perusopetuksen sekä kunnallisen sairaalaopetuksen kustannukset.
Esiopetuksen kokonaiskustannukset olivat 362 miljoonaa euroa. Kustannukset nousevat noin 384 miljoonaan euroon, kun mukaan otetaan myös esiopetusikäisten sairaalaopetus ja pidennetty oppivelvollisuus.
Esi- ja perusopetuksen kokonaiskustannukset muodostuvat erilaisista toimintaan liittyvistä kuluista, kuten opetuksen järjestämisestä, oppilaiden majoituksesta ja kuljetuksista, kouluruokailusta, hallinnosta sekä kiinteistöjen ylläpidosta.
Perusopetuksen kustannuksista vuonna 2020 puolet (noin 51 %) liittyi suoraan opetuksen järjestämiseen. Tähän osuuteen sisältyvät esimerkiksi opetushenkilöstön palkat, tukiopetus ja ohjaus, kerhotoiminta sekä kotitehtävien valvonta. Osuus pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla, nousua oli vajaan prosentin verran. Palkkakustannuksissa kasvua oli reilut 38 miljoonaa euroa, mikä on suhteessa opetusalan sopimusten mukaisiin korotuksiin.
Toiseksi suurin menoerä oli kiinteistöjen ylläpito (noin 22 %). Hallintokulujen osuus oli noin 6 %, kouluruokailun järjestämisen osuus lähes 5 % ja oppilaiden majoituksen sekä kuljetusten osuus 3 %. Oppilashuollon osuus kustannuksista oli reilut 4 %; tämä luku ei sisällä kuraattori- ja psykologitoimintaa tai kouluterveydenhoitoa, jotka rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoista.
Perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset vaihtelevat opetuksen järjestäjästä riippuen välillä 8 932–31 330 euroa
Esi- ja perusopetusta järjestetään kuntien, valtion, yliopistojen, yksityisten toimijoiden ja kuntayhtymien ylläpitämissä kouluissa.
Oppilasmääriin suhteutettuna 9-vuotinen perusopetus maksoi vuonna 2020 keskimäärin 9 597 euroa ja sitä edeltävä esiopetus 6 341 euroa oppilasta kohden. Kun mukana ovat myös pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, perusopetukseen valmistava opetus, aikuisten perusopetus ja kunnallinen sairaalaopetus, nousevat oppilaskohtaiset kustannukset 9 872 euroon. Vastaavasti esiopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset olivat 6 524 euroa, kun mukaan lasketaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden opetuksen ja sairaalaopetuksen piirissä olevat oppilaat.
9-vuotisen perusopetuksen järjestämisessä pienimmillä kustannuksilla selvisivät yksityiset opetuksen järjestäjät, joiden kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset olivat keskimäärin 8 932 euroa. Kunnallisten opetuksenjärjestäjien kouluissa oppilaskohtaiset kustannukset olivat 9 568 euroa.
Kalleinta perusopetuksen järjestäminen oli kuntayhtymien kouluissa, selvästi muita kalliimpaa myös valtion ylläpitämissä kouluissa. Tämä johtuu koulujen pienistä oppilasmääristä ja koulutuksellisista erityistehtävistä, jotka nostavat oppilaskohtaiset kustannukset tasolle, joka ei enää ole vertailukelpoinen muiden opetuksen järjestäjien keskimääräisten kustannusten kanssa. Esimerkiksi kuntayhtymien kouluissa järjestetään pääsääntöisesti pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneiden oppilaiden perusopetusta.
Esiopetuksessa muita edullisemmin selvisivät kunnalliset opetuksen järjestäjät, joilla keskimääräiset oppilaskohtaiset kustannukset olivat 6 315 euroa. Yksityisillä opetuksen järjestäjillä kustannukset olivat 7 331 euroa.
Kalleinta esiopetuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa, joissa kustannukset olivat 18 563 euroa oppilasta kohden. Tässäkin taustalla on harjoittelukoulujen esiopetuksen erittäin pieni oppilasmäärä. Kuntayhtymien kouluissa on ainoastaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia esiopetuksen oppilaita, joten vertailukelpoista oppilaskohtaista hintaa ei ole saatavilla.
Kustannusraporttien oppilasmäärät ovat raportointivuoden ja sitä edeltävän vuoden syyskuun tilastointipäivien keskiarvoja. Toisin sanoen vuoden 2020 raporteissa kustannukset on jaettu tilastointipäivien 20.9.2020 ja 20.9.2019 oppilasmäärien keskiarvoilla.
Kouluruokailun kustannukset laskivat
Perusopetuksessa kouluruokailun ja oppilaskuljetusten kustannukset laskivat yleisestä kustannustason noususta huolimatta. Tämä saattaa ainakin osittain olla seurausta koronaviruksen aiheuttamista toiminnan muutoksista.
Kouluruokailuun käytettiin vuonna 2020 noin 269 miljoonaa euroa, mikä on 19,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Selityksenä voivat olla koronaviruksesta johtuvat muutokset ruokailun järjestämisessä.
Vuonna 2020 kouluruokailu maksoi päivässä keskimäärin 2,61 euroa oppilasta kohden, kun ateriamääräksi lasketaan 190 ateriaa vuodessa. Vuonna 2019 vastaava oppilaskohtainen kustannus oli 2,82 euroa.
Perusopetuksen ruokailun kokonaiskustannukset sisältävät muun muassa ruokailuhenkilökunnan palkat sivukuluineen, elintarvikkeet, kaluston, laitteet, kuljetukset sekä muut ruokailun järjestämiseen liittyvät kustannukset.
Edullisimmin kouluruokailu järjestyi yliopistojen harjoittelukouluissa, jossa oppilaskohtaiset kustannukset jäivät keskimäärin 1,98 euroon päivässä. Kunnallisen opetuksen järjestäjän kouluruokailu maksoi 2,62 euroa ja yksityisen 2,54 euroa oppilasta kohden. Kalleinta ruokailu oli valtion kouluissa, joissa aterian oppilaskohtaiseksi hinnaksi tuli 5,51 euroa päivässä; tämä johtuu pienistä oppilasmääristä.
Opetustoimen rahoitus pähkinänkuoressa
- Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta.
- Pääosa esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoituksesta on valtionvarainministeriön hallinnoimaa peruspalveluiden valtionosuutta, jonka suuruus määräytyy ikäluokittaisten perushintojen ja asukasmäärän perusteella.
- Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmästä myönnetään myös lisärahoitusta sellaisiin toimintoihin, joiden ei katsota sisältyvän esi- ja perusopetuksen peruspalveluiden valtionosuuteen.
- Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena.
- Opetushallitus vastaa muun muassa valtionosuusjärjestelmän tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta.
- Opetushallituksen julkaisemat kustannusraportit perustuvat Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen vuosittain keräämiin tietoihin. Vuodesta 2021 lähtien kustannustiedot saadaan Valtiokonttorista ja oppilasmäärät Koski-tietokannasta.
Lisätiedot:
Erityisasiantuntija Leena Matilainen, puh. 029 533 1691, leena.matilainen [at] oph.fi