EU:n uusin koulutuksen seurantaraportti ei tarjoa yllätyksiä

Education and Training Monitor -seurantaraportissa on 7 päätavoitetta, joita seurataan vuosittain, sekä vuoden 2022 osalta uusi tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä indikaattori. Vertailuraporttia täydennetään maakohtaisilla raporteilla, jotka kuvaavat tarkemmin Euroopan unionin koulutusjärjestelmien viimeaikaista kehitystä ja uudistuksia. 

Koko EU:n tasolla kehitys on ollut myönteistä ja Suomi on monella mittarilla mitattuna säilyttänyt asemansa mallioppilaana. Raportin tuoreimmat aineistot ovat vuodelta 2021, joten aivan viimeaikaiset muutokset eivät vertailussa vielä näy. Monen tavoitteen kohdalla hyödynnetään vielä vanhempaa aineistoa, kuten vuoden 2018 PISA- ja ICILS (International Computer and Information Literacy Study) -tutkimuksia. Tuloksissa ei tästäkään syystä ole suuria yllätyksiä.

Seuraavassa käydään tavoitteet lyhyesti läpi. Kattavamman tilannekuvan tavoitteista ja niiden saavuttamisesta saa seurannan verkkosivuilta.

1) Vuoteen 2030 mennessä lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15-vuotiaiden osuus on alle 15 %

Perustaitoja koskevan tavoitteen seuranta perustuu PISA-tutkimukseen eli tällä kertaa vielä vuoden 2018 aineistoon. PISA 2022 -kierroksen tuloksia on tarkoitus julkaista vuoden 2023 joulukuussa. Uuteen kierrokseen kohdistuu erityistä mielenkiintoa, sillä sen odotetaan lisäävän ymmärrystä koronakriisin aiheuttamasta oppimisvajeesta ja siitä palautumisesta.

EU-tasolla tavoitteesta jäädään vielä kauas, sillä heikosti menestyvien osuus on kaikilla PISAn taitoalueilla runsaat 22 %. Suomi on osaamistason laskusta huolimatta EU-kärkitasoa: lukutaidossa ja luonnontieteissä heikkoja osaajia on noin 13 %, matematiikassa 15 %. 

Seurantakatsaus korostaa myös kielitaidon, kansalais- ja yrittäjyystaitojen, ympäristöosaamisen sekä sosiaalisten ja oppimaan oppimisen taitojen kaltaisten avaintaitojen merkitystä perinteisten perustaitojen rinnalla. 

2) Vuoteen 2030 mennessä digitaalisissa taidoissa heikosti menestyvien kahdeksasluokkalaisten osuus on alle 15 %

Digitaitojen seurannassa hyödynnetään kansainvälistä monilukutaidon ja ohjelmoinnillisen ajattelun ICILS-tutkimusta, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2018. Suomessa heikosti menestyvien osuus oli tuolloin 27  %. Sukupuolten välinen ero oli suuri: tytöistä joka viides kuului heikosti menestyviin, pojista joka kolmas. Ero oli samansuuntainen muissakin vertailun maissa. Tytöt päätyvät kuitenkin poikia selvästi harvemmin ICT-alan opintoihin ja töihin.

EU on kiinnostunut myös aikuisväestön valmiuksista pärjätä digitalisaatiossa. EU-maissa keskimäärin 54 % 16–74-vuotiaista kertoi omaavansa perusdigitaidot. Vertailun kärjessä ovat Suomi ja Alankomaat, joissa näin vastanneiden osuus oli 79 %.

3) Vuoteen 2030 mennessä vähintään 96 % kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen.

Viisi EU-maata on jo saavuttanut tavoitteen: Belgia, Tanska, Ranska, Irlanti ja Espanja. EU-keskiarvo on 93 %. Nopeinta edistys on viime aikoina ollut Suomessa ja Kreikassa. Vuonna 2020 Suomen osallistumisosuus oli 91 %. 

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset osallistuvat monissa maissa ikätovereitaan selvästi vähemmän varhaiskasvatukseen. Suomessa taustatekijöiden vaikutus jää hieman alle EU-keskiarvon. Henkilöstö nähdään varhaiskasvatuksen keskeiseksi laatutekijäksi, ja Suomen ohella monessa muussakin maassa alan veto- ja pitovoima aiheuttavat huolta. Keskustelunaiheetkin ovat tuttuja: palkkaus, työolosuhteet ja henkilöstön osaaminen. 

4) Vuoteen 2030 mennessä koulutuksensa varhain päättäneiden osuus 18–24-vuotiaista on alle 9 % 

Tavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen, sillä jo 16 maata on sen saavuttanut ja EU-keskiarvokin on lähes 10 %. Suomessa osuus on 8 %, millä ei kuitenkaan yllä kärkimaiden joukkoon. Oppivelvollisuuden laajeneminen ei näy vielä Suomen tiedoissa. 

Koulutus ja sen puute on vahvasti periytyvää. Matalasti koulutettujen vanhempien lapsista 26 % keskeyttää EU-maissa koulutuksen varhain, korkeasti koulutettujen lapsista vain 3 %. Myös maahanmuuttajatausta – etenkin, kun kyse on ensimmäisen polven maahanmuuttajista – lisää koulutuksen varhaisen keskeyttämisen riskiä.

5) Vuoteen 2030 mennessä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista on vähintään 45 % 

Vuonna 2021 EU-maiden nuorista aikuisista 41 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenten aikana ja vuonna 2012 se oli vielä 34 %. Vertailuraportissa tehdään Suomen osalta kansallisessa keskustelussakin esillä ollut huomio: korkea-asteen koulutettujen osuuden kasvu hiipunut ja 40 % osuudella jäämme jo EU-keskiarvon alapuolelle. 

Tasa-arvon näkökulmasta koulutustason nousu on jakautunut epätasaisesti. Naisten etumatka korkea-asteen tutkinnon suorittamisessa oli EU-tasolla runsaat 4 prosenttiyksikköä vuonna 2012, mutta jo yli 11 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Suomessa ero oli 8 %. 

Korkeakoulutus on myös voimakkaasti periytyvää. Korkeakoulutettujen vanhempien jälkeläisistä 71 % oli suorittanut EU-maissa korkeakoulututkinnon, mikä on 50 prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin matalan koulutustason perheiden jälkikasvulla.   

6) Vuoteen 2025 mennessä vähintään 60 %:lla ammatillisen tutkinnon vastikään suorittaneista on opintojen aikana saatua kokemusta työssäoppimisesta 

Yksi EU-tasolla seurattavista tavoitteista on ammatillisen koulutuksen työssäoppiminen, jolla on keskeinen rooli osaamisen hankkimisessa ja työelämään siirtymisessä. Suomi pärjää vertailussa myös tällä mittarilla, sillä EU-laskentatavan mukainen osuus oli vuonna 2021 86 %. EU:n keskiarvo oli 61 %.

Raportissa tarkastellaan myös ammatillisen koulutuksen kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta EU-maissa. 2010-luvulla vähitellen yleistynyt liikkuvuus romahti koronan vaikutuksesta. Liikkuvuus on sen jälkeen elpynyt, muttei vielä ole saavuttanut pandemiaa edeltänyttä tasoa.   

7) Vuonna 2025 vähintään 47 % 25–64-vuotiaista aikuisista on osallistunut koulutukseen viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuoteen 2030 mennessä osuus on 60 %. 

Työelämän muutokset, digitalisaatio ja vihreä siirtymä korostavat jatkuvan oppimisen merkitystä. EU:n työvoimatutkimusta ollaan uudistamassa. Tämän vuoden raporttiin ei vielä ollut saatavilla tavoitteen mukaista seurantatietoa, vaan ainoastaan tieto formaaliin ja non-formaaliin koulutukseen osallistumisesta edeltävän neljän viikon aikana. Suomi on kuitenkin ollut aikuiskoulutuksen kärkimaita yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. 

Lisätiedot

• opetusneuvos Petra Packalen, puh. 029 533 1162, petra.packalen [at] oph.fi