Euroopan korkeakoulut tukevat monin tavoin Ukrainasta paenneita opiskelijoita ja tutkijoita

Venäjän hyökkäys on vaikuttanut suuresti myös ukrainalaisten korkeakoulujen opiskelijoihin ja henkilöstöön. Eurydice-verkoston selvitysraportista käy ilmi, että Euroopan maat tarjosivat toukokuun lopulla monenlaisia tukitoimia helpottaakseen Ukrainasta paenneiden integroitumista maan korkeakoulujärjestelmään. Suurin osa tukitoimista on ollut tarjolla pakolaistaustaisille opiskelijoille jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan; vain pieni osa maista otti tilanteen johdosta käyttöön kokonaan uusia toimia.

Yleisimmin maissa tarjottiin sotaa paenneille kielikoulutusta, opintoneuvontaa ja opintoihin orientoivia kursseja sekä opiskelupaikkoja korkeakouluissa. Myös taloudellista tukea sekä psykologista neuvontaa on ollut saatavilla.

Pakolaistaustaisten korkeakouluopiskelijoiden määrää on ollut vaikea arvioida, sillä raportin mukaan ainoastaan 7 Euroopan maata keräsi tällaista tietoa. Yksikään Euroopan maa ei myöskään kerännyt tietoja pakolaistaustaisten opiskelijoiden tutkinnon suorittamisesta.

Puolassa ja Romaniassa on käytössä seurantajärjestelmä, jolla seurataan maahan tulleiden ukrainalaisten osallistumista korkeakoulutukseen. Eniten Ukrainasta paenneita opiskeli Puolan korkeakouluissa, joissa heitä oli toukokuun lopussa kirjoilla lähes 600 ja ilmoittautumisprosessivaiheessa reilut 800. 

Suomessa käynnistettiin toimenpideohjelma ukrainalaisten korkeakouluopiskelijoiden ja tutkijoiden tukemiseksi

Suomalaisissa korkeakouluissa tarjotaan Ukrainasta paenneille muun muassa erillisopintoja, opintoja avoimessa korkeakoulutuksessa, kielikoulutusta ja opintoneuvontaa. Korkeakoulut alkoivat panostaa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden neuvontaan, kun turvapaikanhakijoiden määrä vuonna 2015 alkoi kasvaa. Tähän ovat keskittyneet erityisesti maahanmuuton vastuukorkeakoulut eli SIMHE-korkeakoulut (Supporting Immigrants in Higher Education), jotka auttavat muun muassa korkeakoulutukseen ohjautumisen, tutkinnon suorittamisen ja työllistymisen kysymyksissä.

Suomalaiset korkeakoulut ovat avanneet uusia opiskelumahdollisuuksia auttaakseen maahan tulevia ukrainalaisia. Huhtikuun lopussa käynnistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla ukrainalaisia korkeakouluopiskelijoita ja tutkijoita tukeva toimenpideohjelma, jonka puitteissa on paitsi tarjottu mahdollisuuksia opintojen ja tutkimustyön aloittamiseen tai jatkamiseen korkeakouluissa myös panostettu Ukrainasta paenneiden ohjaukseen ja neuvontaan sekä kehitetty ja lisätty tilapäistä suojelua saavien koulutustarjontaa.

Opetushallitus on omalta osaltaan tukenut korkeakoulujen ohjaus- ja neuvontatyötä mm. kokoamalla Study in Finland -verkkopalvelun osana olevalle yhteiselle neuvontasivustolle tiedot korkeakoulujen opintotarjonnasta ja tukitoimista Ukrainasta Suomeen hakeutuville opiskelijoille ja tutkijoille. 

Samoin osana kansallista toimenpideohjelmaa Opetushallitus avasi oman apurahaohjelman Ukrainasta paenneille väitöskirjatutkijoille tutkimustyön jatkamiseksi joko suomalaisissa ja/tai ukrainalaisissa yliopistoissa. EDUFI Fellowship -apurahaohjelmassa on jatkuva hakuaika ja tähän mennessä apurahan on saanut 9 nuorta ukrainalaista tutkijaa. 

Suomessa opiskeli lokakuun alkupuolella yhteensä 1244 ukrainalaista opiskelijaa, jotka ovat saaneet opinto-oikeutensa 22. helmikuuta jälkeen. Heistä suurin osa eli 852 opiskeli avoimessa korkeakoulutuksessa, jota korkeakoulut tarjoavat tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille maksutta. Lisäksi korkeakouluissa oli noin 160 Erasmus+ -vaihto-opiskelijaa, vajaat 90 tutkinto-opiskelijaa sekä reilut 90 erillisopinto-oikeuden saanutta ukrainalaista. Tiedot käyvät ilmi kansallisesta Virta-tiedonkeruusta.

Myös Erasmus+ -ohjelma tukee Ukrainasta paenneita ja korkeakouluyhteistyön vahvistamista

Ukrainasta muualle Eurooppaan paenneiden opiskelijoiden ja korkeakoulun henkilökunnan on keväästä 2022 lähtien ollut mahdollista jatkaa opintojaan ja työskentelyään Erasmus+ -tuen turvin vastaanottaneen maan korkeakouluissa. Ukrainasta paenneiden tukemista koskevat linjaukset liittyvät pääasiassa vuosina 2021–2022 rahoitusta saaneisiin Erasmus+ -liikkuvuushankkeisiin ja ovat voimassa vuoteen 2024–2025 asti. Lisäksi Erasmus+ -rahoitteisissa koulutusyhteistyöhankkeissa on voitu muokata tavoitteita ja toimintaa sellaiseksi, että niillä tuetaan Ukrainasta paenneita ja Ukrainan korkeakouluja. 

Suomessa valtaosalla korkeakouluista on valmius hyödyntää Erasmus+ -ohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Korkeakoulut arvioivat Opetushallituksen loppukeväällä tekemässä kyselyssä ohjelman tuella tulevien ukrainalaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän jäävän kuitenkin varsin maltilliseksi, enintään 500 henkilöön.

Opetushallitus on tukenut korkeakouluissa Ukraina-kysymysten parissa työskentelevien verkottumista ja hyvien käytäntöjen jakamista. Viime aikoina esillä ovat olleet Ukrainasta paenneiden opiskelijoiden kokemat käytännön haasteet kuten pankkitilien avaaminen, todistusten saaminen Ukrainasta tai maasta poistumiseen vaadittavat dokumentit. Keskustelussa korkeakoulujen kanssa on noussut esille tarve niin opiskelijoille kuin tutkijoille suunnattavista pidemmän aikavälin tukitoimista.

Ukrainan kansallisen Erasmus+ -toimiston asiantuntijat sekä eri asiantuntijafoorumeilla puhuneet ukrainalaisten korkeakoulujen edustajat ovat korostaneet tarvetta vahvistaa ukrainalaisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen välistä institutionaalista yhteistyötä. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulutuksen kapasiteetin ja akateemisen yhteistyön vahvistamista, opetussuunnitelmien kehittämistä tukevaa yhteistyötä sekä ukrainalaisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen yhteisten tutkinto-ohjelmien tarjoamista ukrainalaisille opiskelijoille. Koulutuksella ja korkeakoulutuksella nähdään olevan suuri merkitys Ukrainan jälleenrakentamisessa.

Lisätiedot

• Ukrainasta paenneet Suomen korkeakouluissa ja Opetushallituksen tukitoimet: opetusneuvos Maija Airas, puh. 029 533 8588, maija.airas [at] oph.fi
• Eurydice-raportti: erityisasiantuntija Hanna Laakso, puh. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi