Uutinen

Eurooppalainen selvitys: Ukrainasta paenneiden kouluikäisten määrä vaihtelee suuresti Euroopan eri maissa

Ajankohtaista Lukiokoulutus Perusopetus Kansainvälinen vertailu Ukraina
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut vakavan uhkan miljoonille ihmisille, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotoaan ja etsimään turvaa Euroopan maista. Euroopan komission Eurydice-verkosto selvitti loppukeväällä, paljonko Ukrainasta paenneita kouluikäisiä eri maissa oli ja millaisia opintojen jatkamiseen liittyviä tukitoimia heille oli tarjolla.
Aikuinen ja lapsi opettelevat yhdessä viikonpäiviä

Selvitys tehtiin nopealla aikataululla ja siihen osallistuminen oli Eurydice-verkoston jäsenmaille vapaaehtoista. Selvityksessä olivat mukana kaikki muut maat lukuun ottamatta Unkaria ja Serbiaa.

Ukrainasta paenneiden kouluikäisten tarkkaa määrää on hankala arvioida

Eurydice-raportti tarjoaa tilannekuvaa toukokuulta, jonka loppuun mennessä Ukrainasta oli paennut yli 5 miljoonaa ihmistä, valtaosin naisia ja lapsia. Kouluikäisten kokonaismäärästä ei ollut saatavilla tietoa läheskään kaikista maista, mutta raportin mukaan eniten heitä oli tullut Puolaan (noin 528 000), Saksaan (noin 290 000) ja Tšekkiin (vajaat 71 000). Albaniassa, Liechtensteinissa, Maltalla, Pohjois-Makedoniassa ja Belgian saksankielisellä alueella kouluikäisiä ukrainalaisia oli alle 300. 

Ukrainasta sotaa paenneiden määrä muuttuu koko ajan, sillä uusia tulijoita saapuu Euroopan maihin jatkuvasti ja toisaalta osa on jo palannut takaisin. Myös kouluikäisten tarkkaa määrää on raportin mukaan tästä syystä hankala arvioida. Lisäksi ainoastaan osa kouluikäisistä on maiden virallisten koulujärjestelmien piirissä; osa on jatkanut opintoja Ukrainan valtion tarjoamassa etäopetuksessa ja osa on jäänyt kokonaan koulujärjestelmän ulkopuolelle.

Toukokuussa kouluissa kirjoilla olleiden osuus Euroopan eri maihin tulleista ukrainalaisista lapsista ja nuorista vaihteli suuresti. Raportin mukaan esimerkiksi Irlantiin ja Luxemburgiin tulleista koulussa oli yli 90 %, Kreikkaan ja Romaniaan tulleista alle 10 %.

– Vaihtelun taustalla on Opetushallituksen selvittelyjen mukaan mm. eroja oppivelvollisuudessa ja maiden koulutusta koskevassa lainsäädännössä. Esimerkiksi Itävallassa oppivelvollisuus koskee samalla tavoin Ukrainasta paenneita oppivelvollisuusikäisiä kuin maassa jo aiemmin asuneita, sanoo erityisasiantuntija Hanna Laakso

– Myös käytännöt tilanteeseen valmistautumisessa ovat olleet erilaisia. Espanjassa, jossa 75 % maahan Ukrainasta sotaa paenneista lapsista ja nuorista oli toukokuun lopussa koulussa, opetusministeriö ja itsehallintoalueiden viranomaiset laativat pikaisesti valmiussuunnitelman. Sen ensimmäiseksi toimenpiteeksi kirjattiin, että konfliktin seurauksena maahan tulleiden alaikäisten välitön pääsy kouluun tulee mahdollistaa kaikilla itsehallintoalueilla. Lisäksi nimettiin työryhmä, joka koordinoi ja seuraa tilanteen kehittymistä. Italiassa taas maassa valmiina oleva ukrainalaisyhteisö on helpottanut sotaa paenneiden kiinnittymistä yhteiskuntaan: siellä oli jo ennen Venäjän hyökkäystä 224 000 ukrainalaistaustaista siirtolaista. Raportin mukaan 71 % Italiaan tulleista kouluikäisistä ukrainalaisista oli koulussa.

Suomen vastaavaa prosenttiosuutta ei voitu raportin tiedonkeruuvaiheessa antaa, sillä kouluikäisten ukrainalaisten kokonaismäärä ei ollut tiedossa.

– Opetushallitus alkoi toukokuussa seurata varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa olevien ukrainalaisten määrää tietovarantojensa kautta. Valtakunnallisesta KOSKI-tietovarannosta tehdyn poiminnan perusteella tiedettiin, että toukokuun lopussa Suomen peruskouluissa ja lukioissa oli kirjoilla noin 3 000 ukrainalaista oppijaa, sanoo Laakso.

–  Syyskuussa 2022 perusopetuksessa ja siihen valmistavassa opetuksessa oli yhteensä 4728 Ukrainasta paennutta lasta ja nuorta. Tämä määrä on 67 % Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmän piirissä olevista 7–15-vuotiaista ukrainalaisista.

Valtaosa ukrainalaisista lapsista ja nuorista on integroitu yleisopetukseen

Sotaa paenneiden lasten koulunkäynnin jatkuminen uudessa maassa nähdään raportissa erittäin tärkeäksi kotoutumisen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Vastaanottavissa maissa tehtiin nopealla aikataululla järjestelyjä koulunkäynnin mahdollistamiseksi. Käytännössä ukrainalaiset oppilaat integroitiin yleisopetukseen tai sijoitettiin erityisesti heitä varten perustetuille tai jo olemassa oleville valmistavan opetuksen luokille. 

Pääosa eurooppalaiskoulujen ukrainalaisista oppilaista opiskelee integroituna yleisopetukseen. Integroimista pidetään raportissa onnistuneena ratkaisuna, mikäli tarjolla on riittävästi tukea ja koulutettua henkilöstöä. Monissa maissa koulujen resursseja on lisätty, jotta ne pystyvät paremmin vastaamaan ukrainalaisten oppilaiden tarpeisiin. Oppilaille on tarjottu paljon tukea mm. opetuskielen oppimiseen ja usein pienryhmäopetusta. Muuten ukrainalaiset ovat lähes kaikissa maissa saman oppimisen tuen piirissä kuin muutkin oppilaat.

Suomessa maahanmuuttotaustauset oppilaat, myös Ukrainasta sotaa paenneet, aloittavat usein koulunkäyntinsä valmistavassa opetuksessa, jossa kartutetaan opetuskielen taitoa ja perusopetukseen tarvittavia valmiuksia sekä tutustutaan suomalaiseen kouluun. KOSKI-tietovarannon mukaan valmistavassa opetuksessa oli toukokuun lopussa noin 2 700 ukrainalaista lasta ja nuorta. 

Raportin mukaan suomalaisen käytännön mukainen valmistava opetus ei ole Euroopassa kovin yleistä. Maahanmuutto- ja pakolaistaustaisten sekä vieraskielisten oppilaiden sijoittaminen omiin ryhmiinsä herättääkin raportin tekijöissä huolta oppilaiden jäämisestä kouluyhteisön ulkopuolelle. Opetusneuvos Katri Kuukka, jonka vastuualueisiin Opetushallituksessa kuuluu valmistava opetus, ei kuitenkaan pidä huolta aiheellisena:

– Valmistavan opetuksen ensisijainen tavoite on nimenomaan integroida oppilaat suomalaiseen kouluun ja vahvistaa heidän osallisuuttaan erityistä osaamista omaavan opettajan johdolla. Opetuskielen ja eri oppiaineiden sanaston opiskeluun keskitytään pienryhmässä, ja samalla pikkuhiljaa tutustutaan suomalaiseen kouluun. Perusopetukseen integroiminen alkaa varhain, ensin liikunnan ja musiikin kaltaisissa oppiaineissa, joissa vahva opetuskielen hallinta ei ole oppimisen edellytyksenä. Integraatiota lisätään kielitaidon karttuessa. Tavoitteena on, että oppilas saisi vuoden kuluessa riittävästi valmiuksia siirtyäkseen kokonaan suomen- tai ruotsinkieliseen opetukseen. 

Raportissa käydään läpi myös yhteisiä haasteita, joita Euroopan mailla oli järjestettäessä Ukrainasta paenneille nopealla aikataululla mahdollisuuksia koulunkäynnin jatkamiseen. Esimerkiksi kieliongelmat ovat olleet yleisiä. Oppilaan sijoittamista oikealle vuosiluokalle ovat vaikeuttaneet ukrainalaisten koulutodistusten puute ja oppilaiden osaamisen arviointi; myös pedagogisen tuen tarpeen arviointi on voinut olla vaikeaa. Koulunkäynnin aloittamisen esteeksi tunnistettiin myös se, että osa ukrainalaisista perheistä on ollut haluttomia ilmoittamaan lapsensa vastaanottavien maiden kouluihin.

Koulu on monella tavalla merkittävä sotaa paenneille lapsille ja nuorille

Raportista käy ilmi, että monessa maassa on tuettu ukrainalaisten oppilaiden osallistumista Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön järjestämään etäopetukseen. Oppilailla on esimerkiksi ollut mahdollisuus käyttää vastaanottavan maan koulujen tiloja ja laitteita. Vaikka tällaiset oppimisjärjestelyt voivat auttaa ylläpitämään yhteyttä Ukrainan koulujärjestelmään, kieleen ja kulttuuriin, myös ukrainalaiset opetusalan asiantuntijat pitävät opiskelua paikallisissa kouluissa tärkeänä. Tällöin varmistuu muun muassa oppilaiden pääsy kielenopetuksen sekä psykososiaalisen tuen pariin. 

Raportin mukaan koulu voi olla paikka, jossa pakolaistaustaiset oppilaat voivat tuntea olevansa suojassa ja jossa he voivat turvallisin mielin jatkaa opiskelua. Koulussa on mahdollista oppia myös sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja sekä luoda uusia ystävyyssuhteita. Nämä voivat parhaimmillaan auttaa oppilaita selviytymään rankoistakin kokemuksista. 

Opettajilla on opetuksen lisäksi keskeinen rooli myös oppilaiden sosiaalisen, emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Lähes kaikissa eurooppalaisissa koulujärjestelmissä oppilaille on tarjottu opetuksen lisäksi myös psykososiaalista tukea ja palveluja. Niiden tarpeen arviointi sotatilanteesta tuleville ja mahdollisesti traumatisoituneille lapsille ja nuorille on yksi raportissa tunnistetuista haasteista. 

Opetushallitus tarjoaa varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimijoille monipuolista tukimateriaalia, joka liittyy Venäjän hyökkäyssotaan ja Ukrainasta Suomeen paenneiden tilanteeseen. Materiaalit löytyvät kootusti osoitteesta oph.fi/ukraina.

Aiheena ovat mm. Ukrainasta paenneiden oppimisen tukeminen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tähän osioon sisältyvät myös Ukrainan kasvatus- ja koulutusjärjestelmien kuvaukset sekä erilaiset opetuksen materiaalit.

Lisäksi tarjolla on ohjeistusta Venäjän hyökkäyksen käsittelyyn kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä tietoa tilanteen vaikutuksista kansainvälisiin hankkeisiin ja vaihto-ohjelmiin. Sivuilta löytyvät myös aiheeseen liittyvät uutiset ja tiedotteet sekä vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin.

Opetushallitus seuraa varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa olevien ukrainalaisten määrää säännöllisesti Varda- ja Koski-tietovarantojensa kautta sekä järjestäjille tehdyillä kyselyillä. Myös näihin seurantoihin liittyvät materiaalit löytyvät Ukraina-kokonaisuudesta. 

Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto, joka tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomen osalta.

Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.

Lisätietoa

  • Eurydice-raportti: erityisasiantuntija Hanna Laakso, puh. 029 533 1117, hanna.laakso [at] oph.fi 
  • Ukrainasta paenneiden varhaiskasvatus ja koulutus Suomessa: opetusneuvos Katri Kuukka, katri.kuukka [at] oph.fi, p. 029 533 1445
  • Tilastot: erityisasiantuntija Irma Garam, irma.garam [at] oph.fi, p. 029 533 8549