Uutinen

Eurydice-raportti: Suomessa valtiovallan tuki korkeakoulutuksen yhdenvertaisuuden edistämiselle on eurooppalaista keskitasoa vahvempi

Ajankohtaista Korkeakoulutus Kansainvälinen vertailu
Inkluusion edistäminen on tärkeä osa eurooppalaista korkeakoulutusta ja Suomessa kansalliset linjaukset ja säädökset tukevat sitä keskivertoa enemmän, selviää tuoreesta EU-raportista. Meillä korkeakoulutukselle on laadittu saavutettavuussuunnitelma ja sekä sisäänpääsyssä että opinnoissa on mahdollisuuksia joustoihin. Parantamisen varaa löytyy vielä opiskelijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa sekä tuessa henkilökunnan yhdenvertaisuuteen liittyvän osaamisen kehittämiselle.
Kuvituskuva opiskelijakirjastosta

Euroopan komission Eurydice-verkoston Towards equity and inclusion in higher education in Europe -raportissa luodaan kuvaa siitä, kuinka valtion tasolla tuetaan korkeakoulutuksen yhdenvertaisuuden edistämistä Euroopan eri maissa. 

Raportin mukaan inkluusion edistäminen on keskeinen osa eurooppalaisen korkeakoulutusta. Sosiaalisen yhdenvertaisuuden toteutumista pidetään tärkeänä, sillä korkeakouluopinnot tarjoavat mahdollisuuden tavoitella parempaa palkkatasoa, asemaa yhteiskunnassa sekä omaa toiveammattia.

Monessa Euroopan maassa korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus onkin nostettu politiikan prioriteetteihin. Lähes kaikissa maissa aiheesta löytyy linjauksia tai se on osa laajempaa koulutuksen yleisstrategiaa. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa korkeakoulutuksella on erillinen yhdenvertaisuusstrategia: opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2021 julkaisema Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua -saavutettavuussuunnitelma. Sen laatimisen yhteydessä käytiin myös laaja yhteiskunnallinen keskustelu korkeakoulutuksen saavutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä. 

Opiskelijatiedon keruu auttaa tunnistamaan ja seuraamaan aliedustettuja ryhmiä

Suomessa korkeakouluopintojen joustavuus on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hyvällä mallilla, kun asiaa katsotaan kansallisen lainsäädännön ja linjausten näkökulmasta. Korkeakoulutukseen voi päästä erilaisia reittejä, korkeakoulut voivat järjestää opintoihin joustavuutta ja opiskelijan eri tavoin hankittu aikaisempi osaaminen saadaan luettua hyväksi opintoihin.

Yksi edellytys yhdenvertaisuuden lisäämiselle on se, että aliedustettuja opiskelijaryhmiä pystytään seuraamaan. Tietoa opiskelijoista ja opintojen etenemisestä kerätään lähes kaikissa raportin maissa, ja usein tiedonkeruu auttaa tunnistamaan tiettyjä aliedustettuja ryhmiä. Suomessa tietoa kerätään mm. opiskelijan iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, sosioekonomisesta asemasta ja maahanmuuttotaustasta.

Yhdenvertaisuuden huomioiminen opiskelijan ohjauksessa ja neuvonnassa jää Suomessa hieman alle eurooppalaisen keskiarvon. Korkeakoulujen on tarjottava opiskelijoille ohjaus- ja mielenterveyspalveluja, mutta niitä ei kohdenneta erityisesti heikommassa asemassa oleville opiskelijaryhmille eikä palveluiden laadunvarmistusta ole järjestetty. 

Juuri missään raportissa mukana olevista maista eivät yhdenvertaisuuteen liittyvät tekijät tai tulokset vaikuta korkeakoulutuksen julkiseen rahoitukseen. Sama pätee Suomeen. Sen sijaan meillä suuri osa korkeakouluopiskelijoista saa julkisesti rahoitettua opintotukea ja myös asumista, ruokailua ja julkisen liikenteen käyttöä tuetaan.

Suomi jää hieman alle keskitason siinä, miten julkinen valta tukee korkeakoulujen henkilökunnan yhdenvertaisuusasioihin liittyvän osaamisen kehittämistä. Korkeakoulujen henkilökunnalta ei vaadita inkluusioon liittyvää koulutusta eikä siihen ole tarjolla julkista rahoitusta. 
 

Eurydice-verkoston raportin taustalla on selvityshanke, jossa kartoitettiin korkeakoulutuksen yhdenvertaisuutta tukevia kansallisen tason säädöksiä ja politiikkaa.

Hanke sai alkusysäyksensä eurooppalaisten opetusministereiden vuonna 2020 hyväksymästä Principles and Guidelines to Strengthen the Social Dimension of Higher Education in the EHEA -dokumentista, jossa määritellään korkeakoulutuksen sosiaalisen ulottuvuuden periaatteet. Hankkeessa mitattiin näiden periaatteiden toteutumista Eurydice-verkoston kansallisille toimistoille kohdistetulla kyselyllä. 

Raportti tarjoaa yleiskuvan tilanteesta Euroopassa sekä tietopohjaa yhdenvertaisuutta edistävien toimien kehittämiselle. Se antaa myös mahdollisuuden verrata eri maiden tilannetta. 

Selvityshankkeessa kehitettiin samalla mittaristoa yhdenvertaisuuden edistämisen mittaamiseen. Poliittisten periaatteiden kääntäminen todentaviksi mittareiksi on kuitenkin haastavaa eivätkä kaikki mittarit sovellu yhtä hyvin eri maiden tilanteisiin. 
Euroopan komission Eurydice-verkosto tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomen osalta.

Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki. Islanti ei ollut mukana tässä kyselyssä.

Lisätietoa

  • vastaava asiantuntija Irma Garam, irma.garam [at] oph.fi, puh. 029 533 8549