Jatkuvasti kehittyvä OperaVision tarjoaa maksuttoman pääsyn oopperataiteen pariin

Haluaisitko nähdä oopperassa esimerkiksi Reininkullan, Turandot'n tai Lentävän hollantilaisen, mutta asut kaukana oopperalavoista tai rahasi ovat tiukilla? Ei huolta, koska kaikki kolme esitystä ovat parasta aikaa nähtävinä ja kuultavina maksutta verkossa. Lisäksi pääset tallenteissa kurkistamaan kulissien taakse ja tapaamaan tekijöitä.

Vuonna 2014 julkaistiin The Opera Platform -nimellä verkkopalvelu, joka on nykyiseltä nimeltään OperaVision. Se on Opera Europan ylläpitämä verkkopalvelu, jonka kautta voi katsoa maksutta oopperatallenteita ja suoria oopperalähetyksiä.

Palvelun taustalla on EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta rahoitusta saanut European Opera Digital Project  -hanke (2014-2017), johon Suomen kansallisooppera ja -baletti osallistui. Yhteistyö on jatkunut ja uusin hanke kulkee nimellä OperaVision Next Generation. Hankkeessa OperaVision-sivustolle tallennetaan esityksiä vuoden 2024 loppuun asti. Tallenteet ovat yleensä nähtävillä 3-6 kuukautta.

- Pointti on oopperataiteen levittäminen. Projektin uutena painopisteenä on nuorten solistien esiintuonti, kertoo Kansallisoopperan ja -baletin tallenne- ja tapahtumatuottaja Mikko Hannuksela.

Helpompaa kulujen raportointia

Koska verkkosivusto on jo olemassa, Suomen kansallisoopperan panos hankkeessa on tallenteiden tekeminen talon omista esityksistä. Esitykset näkyvät suorana myös Kansallisoopperan ja -baletin omassa Stage24-verkkopalvelussa ja joko Yle Areenassa tai Helsingin Sanomien HS Livessä. Kansallisooppera tekee monikamerataltioinnin noin kahdeksasta esityksestä vuodessa.

OperaVision Next Generation -hankkeessa Kansallisooppera on kuvannut suorana viime toukokuussa Karita Mattilan Koko Karita -esityksen. Helmikuussa 2023 Kansallisooppera näyttää suorana lähetyksenä oopperan Turandot ja helmikuussa 2024 oopperan Jevgeni Onegin. Molemmat esitykset jäävät myös katsottaviksi tallenteina.

Meillä on hankkeessa mahdollisuus vaikuttaa digitaalisen näyttämötaiteen kehittymiseen. Luomme uusia kokemusmahdollisuuksia oopperalle ja baletille.

Vuonna 2021 käynnistyneen uuden Luova Eurooppa -ohjelman keventynyt hallinto ja yksinkertaistunut raportointimenettely saavat Hannukselalta kiitosta.

– Ensimmäisellä hankekaudella meidän piti tarkistuttaa jokainen kuitti kirjanpitäjillä. Nyt taas saamme OperaVisionilta tietyn könttäsumman, ja vain ilmoitamme sitten, mihin olemme käyttäneet summan ilman, että jokaista kulua tarvitsee yksilöidä.

Kynnys astua oopperaan madaltuu ja yleisöt monipuolistuvat

Ensimmäiset suoratoistot Kansallisooppera ja -baletti teki vuoden 2015 lopussa. Hannula kertoo, että vuoden 2016 alusta lähtien Kansallisooppera on tehnyt lähemmäs 60 koko illan suoratoistoa verkkoon.

Kun maailmanlaajuinen pandemia iski, monella oopperatalolla ei ollut sisältöä, mitä ne olisivat voineet tarjota digitaalisesti koettavaksi.

– Meillä taas sattui olemaan sisältöä. Meillä on tavallisesti ollut noin miljoona digikatsojaa per vuosi, mutta koronan aikana määrä nousi 3,5 miljoonaan katsojaan, Hannuksela sanoo.

Suurin osa Kansallisoopperan tallenteiden katsojista tulee yhä Suomesta, ja 10-15 prosenttia katsojista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.

– OperaVisionin ansiosta yleisömme on monipuolistunut ja kansainvälistynyt. Alusta on hyvä lisäkanava näkyvyydellemme. Näiden eri suoratoistopalveluiden myötä olemme saaneet katsojia esimerkiksi Lapista. Jos lähtisimme meidän isolla kalustolla matkaamaan kiertueelle ympäri Suomea, se olisi ekologisesti kestämätöntä ja hankala toteuttaa. Harvassa paikassa on myös tarvitsemaamme isoa lavaa.

Oopperan näkeminen digitaalisesti voi myös madaltaa kynnystä ostaa lippu paikan päälle katsomoon. Hannukselan mukaan suoratoistopalvelut ovatkin kasvattaneet Kansallisoopperan ja -baletin lipunmyyntiä.

– Monia tuntuu tosin huolestuttavan, että oopperaan mennessä pitäisi pukeutua todella hienosti. Suomessa ihmisillä on kuitenkin oopperassa usein päällä arkiset vaatteet. Ensi-illassa voi toki olla pitkä iltapuku, mutta muissa näytöksissä on arkisempaa.

Kameratekniikan ja monikameraohjaajien ammattitaidon kehittämistä

Suomen kansallisooppera ja -baletti on iso taidelaitos, joten voi herätä kysymys, mitä se hyötyy eurooppalaisesta hankkeesta.

– Meillä on hankkeessa mahdollisuus vaikuttaa digitaalisen näyttämötaiteen kehittymiseen. Luomme uusia kokemusmahdollisuuksia oopperalle ja baletille, Hannuksela vastaa.

Hänen mukaansa OperaVisionissa mukana oleminen on saanut Kansallisoopperan ja -baletin entisestään kehittämään taiteen digitaalista tallentamista. Tallennus- ja kamerakalusto kehittyvät jo muutamassa vuodessa. Hannukselan mukaan kameran ohjattavuus kehittyy koko ajan ja kamerasta tulee pienempi, niin ettei se häiritse yleisöä niin paljon.

– Olemme myös pieni maa, joten monikameraohjaajien ammattitaidon kehittäminen on tärkeää, sillä heistä on aina pulaa. Suomessa on loistavia monikameraohjaajia, jotka osaavat ohjata Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa tai vastaavaa, mutta koko illan oopperaesityksen taltioiminen on oma taitolajinsa.

OperaVisionin avulla Kansallisooppera voi esittää tuotantojaan ympäri maailmaa ja tehdä itsestään entistä tunnetumman oopperatalon.

Teksti: Elisa Helenius