Opetushallituksessa toimivan, suomalaista koulutusvientiä vauhdittavan Education Finland -ohjelman tavoitteena on, että koulutusviennin arvo kasvaa miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman teettämän tuoreen selvityksen mukaan tavoitteeseen päästään selvästi ennakoitua nopeammin: Työn ja talouden tutkimus LABORE -tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan koulutusvientialan kokonaisarvo Suomen taloudessa oli jo lähes miljardi euroa eli vajaa puoli prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Koulutusviennillä tarkoitetaan koulutukseen ja osaamiseen liittyvää palveluvientiä, esimerkiksi koulutusratkaisujen myyntiä ulkomaille ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamista Suomessa, sekä tavaravientiä, kuten fyysisten oppimateriaalien tai -ympäristöjen vientiä ulkomaille.
Laborella teetetyssä selvityksessä arvioitiin koulutusviennin liikevaihdon ja arvonlisän määrää koulutuksen eri sektoreilla sekä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tuottamia taloudellisia hyötyjä ja kustannuksia Suomen taloudelle. Selvityksen tulokset ovat toistaiseksi suuntaa antavia, mutta niiden perusteella voidaan sanoa, että koulutusviennissä on kyse taloudellisesti merkittävästä toiminnasta, jonka arvo kasvaa myös lähivuosina.
Suomessa koulutusviennin arvoon liittyvät tiedot ovat tähän asti olleet hajallaan. Nyt julkaistavassa selvityksessä on koottu yhteen alan taloudellisen arvon määrittämiseen tarvittavat tiedot. Selvityksessä myös ehdotetaan ensimmäistä kertaa, miten koulutusviennin arvon voisi jatkossakin laskea.
–Suomalaisessa koulutuksessa olemme jo pitkään edistäneet tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Koulutuksen taloustieteestä on kuitenkin toistaiseksi olemassa vain vähän tutkimusta. Nyt julkaistava raportti lisää tietopohjaa myös koulutusviennin merkityksen arvioimiseen, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä.
Kaikki hyötyvät koulutusviennistä
Koulutusviennin tuomasta vajaan miljardin arvonlisästä neljä viidesosaa on seurausta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden kouluttamisesta Suomessa, mistä syntyy merkittävää arvonlisää opiskelijoiden kulutuksen ja erityisesti valmistuneiden opiskelijoiden työpanoksen kautta. Lopuista viidesosasta merkittävä osa tulee kustannustoiminta-alan koulutukseen liittyvästä viennistä.
Selvityksen mukaan lukuvuonna 2019–2020 korkeakoulujen ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla oli 81 miljoonan euron positiivinen vaikutus julkiseen talouteen. Laskelmassa on huomioitu sekä kyseisenä lukuvuonna opiskelijoiden koulutukseen käytetyt resurssit että heiltä saadut nettomääräiset lukuvuosimaksut. Lisäksi on huomioitu epäsuorat tulonsiirtovaikutukset opiskelijoiden kulutuksen ja työnteon kautta sekä vuosina 2000–2019 valmistuneiden ulkomaalaisten ansaitsemien tulojen kautta.
–Suomalaisella koulutuksella on erinomainen maine maailmalla, ja osaamiseemme kohdistuu runsaasti kysyntää. Tämän osaamisen vienniksi laskettava toiminta ei ole keneltäkään pois, vaan päinvastoin toimintaa, josta kaikki osalliset hyötyvät, toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tuomo Puumala ja lisää samalla toivovansa, että myös seuraava hallitus huomioisi koulutusviennin mahdollisuudet täysimääräisesti ja hyödyntäisi koulutusviennin mahdollisuuksia nykyistäkin laajemmin.
Lisätietoa
Opetushallituksessa toimivan Education Finland -ohjelman tehtävänä on vauhdittaa suomalaista koulutusvientiä, edistää alan verkostoitumista ja laadukkaiden koulutusratkaisujen saatavuutta maailmalla. Ohjelmassa on jäseninä Suomen 125 johtavaa koulutusvientiä harjoittavaa yritystä ja koulutusorganisaatiota. https://www.educationfinland.fi
Jouni Kangasniemi
ohjelmajohtaja, Education Finland, Opetushallitus
+358 405 179 222
jouni.kangasniemi [at] oph.fi
Tuomo Suhonen
Tutkimusjohtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE
Puh. 040 940 2916
tuomo.suhonen [at] labore.fi