Luupin alla: Millaista osaamista tarvitaan vuonna 2035?
Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) tuo vuosittain yhteen laajan joukon työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita pohtimaan, millaista koulutusta ja osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Ensimmäisellä toimikaudella 2017–2020 pohdittiin tulevaisuuden tärkeimpiä osaamisia. Monivaiheisen ennakointiprosessin tuloksena saatiin yksityiskohtaista tietoa siitä, millaisia tietoja ja taitoja työntekijöiltä tulevaisuudessa eri toimialoilla kaivataan.
Kaikille OEF:n jäsenille suunnattuun osaamiskyselyyn vastasi asiantuntijoita yhteensä yli 30:ltä toimialalta, ja tuloksia työstettiin eteenpäin toimialakohtaisissa ryhmissä.
Osaamiskysely: nämä ovat 10 tärkeintä osaamista työelämässä vuonna 2035
Kuvaan on listattu 10 osaamiskyselyssä eniten mainintoja saanutta osaamista, kun toimialakohtaiset tulokset on yhdistetty. Listan kärjessä oleva asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen liitettiin palvelumuotoiluun sekä digitalisaation ja automaation tuottamiin tarpeisiin lisätä asiakaslähtöisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Tämä korostui erityisesti yksityisellä palvelusektorilla. Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus taas nousi esille erityisesti teollisuustoimialoilla.
Tiedon arviointitaidot nähtiin merkitystään nostavana digitaalisena kansalaistaitona, mutta myös laajemmin tiedon kriittiseen arviointiin ja hallintaan sekä tiedon hakuun ja muokkaukseen liittyvänä taitona. Myös data-analytiikka ja tietomassojen hyödyntäminen nousivat tässä yhteydessä esille.
Digitaalisten ratkaisujen sekä alustojen hyödyntämisosaaminen, digitaalisen teknologian luova käyttötaito sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot muodostivat neljän digiosaamisen kokonaisuuden. Digitaidot saattavat tulevaisuudessa niveltyä osaksi muita taitoja, eikä niillä välttämättä ole samanlaista sisältömerkitystä kuin tällä hetkellä. Digitaidoissa ei ole kyse pelkästään teknisluonteisesta osaamisesta, vaan digitalisaation laaja-alaisen osaamiskentän hallinnasta, johon kuuluvat myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, tiedon hallintaan ja hyödyntämiseen sekä turvallisuuteen liittyvät teemat.
Vuorovaikutus-, viestintä- ja kommunikaatiotaidot olivat leimallisesti esillä varsinkin palvelusektorilla. Innovaatio-osaaminen, ongelmanratkaisutaidot, luovuus ja kokonaisuuksien hallinta ovat luonteeltaan laaja-alaisia metataitoja, joiden merkitys on noussut esille muissakin osaamistarvelistauksista. Innovaatio-osaaminen kytkettiin myös luovuuteen ja systemaattisuuteen sekä oman työn kehittämiseen.
Ongelmanratkaisutaitojen osalta nähtiin, että automaation hoitaessa pienemmät tehtävät osaamista tarvitaan yleisempien kokonaisuuksien hallintaan. Ongelmanratkaisutaidot kytkettiin myös reagointikykyyn, luovuus puolestaan innovaatioihin ja osin myös moniammatillisuuteen. Toisaalta luovuus ja innovointi ovat tärkeitä uuden liiketoiminnan kehittämisessä.
Yleisesti havainnot kertovat siitä, että tulevaisuuden työelämässä on tarvetta sekä yleisosaamiselle että kohdistetummalle substanssiosaamiselle. Osaamiset myös painottuivat eri tavoin aloittain.
Muuttuviin osaamistarpeisiin voidaan reagoida koulutusjärjestelmää kehittämällä
Osaamiset ja osaamistarpeet ovat aina hyvin käsitteellisiä ilmiöitä, joita kukin tulkitsee omasta kontekstistaan käsin. Osaamiset voivat olla myös erimittaisia: toiset hyvinkin laajoja, toiset verraten tiukkaan rajattuja, jolloin niiden välillä olevia eroja voi olla vaikea havaita. Tämä on hyvä tiedostaa ennakointituloksia tulkitessa.
Digitalisoitumisen, ilmastonmuutoksen ja muiden jatkuvasti muuttuvien osaamistarpeiden havainnoimiseen työmarkkinoilla on tarpeen luoda luokituksia, joilla voidaan tunnistaa osaamisaloittain tapahtuvia muutoksia. Se mahdollistaa myös koulutusjärjestelmän puolella ilmiöiden muutospaineisiin reagoimisen: osaamispuutteita nopeastikin korjaavien toimenpiteiden räätälöimisen tai tutkintojen perusteiden päivittämisen.
Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) on opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua.
OEF tuottaa, analysoi ja levittää ennakointitietoa sekä nostaa ennakointitiedon pohjalta esille koulutuksen kehittämistarpeita.
OEF muodostuu ohjausryhmästä, yhdeksästä eri aloja edustavasta ennakointiryhmästä sekä niiden kokoamista asiantuntijaverkostoista. Ennakointiryhmissä ovat edustettuina työnantajat, työntekijät, yrittäjät, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, opetushenkilöstö, alan tutkimuksen edustajat ja opetushallinto.
OEF:n ensimmäinen toimintakausi oli vuosina 2017–2020. Nyt meneillään oleva toinen toimintakausi jatkuu vuoteen 2024.
Lisätietoa
- Osaamisluokittelu: erityisasiantuntija Vihtori Suominen, vihtori.suominen [at] oph.fi, 029 533 1674
- OPH:n ennakointityöstä: opetusneuvos Riku Honkasalo, riku.honkasalo [at] oph.fi, 029 533 1249
Luupin alla -sarjassa pureudutaan tilastojen avulla kiinnostaviin teemoihin koulutuksessa, oppimisessa ja kansainvälistymisessä. Nostamme esille näkökulmia eri tilasto- ja tutkimuslähteistä ja pohdimme, miltä maailma näyttää, kun sitä tarkastelee numeroina.