Opetushallitus osallistui Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleille: Osallisuus on ennakointia, rohkeutta ja yhteistä vastuuta

Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin tavoitteena oli mahdollistaa keskusteluja erilaisista aiheista erilaisten ihmisten välillä ja rohkaista kaikkia ottamaan osaan keskusteluun. Opetushallitus järjesti festivaaleilla yhdessä Erätaukosäätion kanssa yhden julkisen keskustelun ja yhden luottamuksellisen keskustelun. Molemmissa dialogeissa keskusteltiin siitä, mitä osallisuus on koulussa ja miten osallisuutta voisi lisätä.

– Pohdimme paljon, miten luoda osallisuutta ja turvallisempaa tilaa keskusteluissa. Osallistujilla oli erilaisia tarpeita ja mahdollisuuksia osallistua keskusteluun, ja meidän järjestäjien tuli tehdä dialogeista mahdollisimman helposti osallistuttavia ja innostavia tiloja ihmisille kohdata toisensa, Opetushallituksen erityisasiantuntija Anne Kolehmainen kertoo.

­Erätauko-dialogi itsessään pitää sisällään ajatuksen osallisuuden rakentamisesta.

– Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen tunteen näkökulmasta saattaa hyvin olla niin, että fasilitaattorilta edellytetään yhdessä keskustelussa tuntuvasti enemmän tai eri asioita kuin toisessa. Tähän voi vaikuttaa monet tekijät, kuten osallistujat ja heidän taustansa, käytettävissä oleva aika ja osallistujien määrä, keskustelun aihe ja osallistujien suhteet siihen sekä itse fasilitaattorin tausta ja hänen suhteensa aiheeseen ja/tai osallistujiin, sanoo Erätaukosäätiön asiantuntija Efe Evwaraye.

– Koska Erätauko-dialogissa emme ole etsimässä ratkaisuja kysymyksiin, ohjaajana kannustan ja ohjaan osallistujia kertomaan omista kokemuksistaan juuri sellaisina, kuin ne ovat. Jokaisen kokemus on arvokas ja tärkeä, eikä haittaa yhtään, vaikka kaikki olisivat eri mieltä asioista, Erätauko-ohjaaja Liban Warfa lisää.

Osallisuus on kokemusta ja tunnetta

Hyvin sanottu -festivaalilla Opetushallituksen julkiseen dialogiin osallistuivat muun muassa tasa-arvoisen maailman kehittämisasiantuntija Miika Snellman, yhdenvertaisuusaktivisti Aida sekä koulutuksen asiantuntijoita ja ammattilaisia. Erätauko-keskustelumenetelmällä käydyistä dialogeista nousevia ajatuksia dokumentoidaan anonyymisti, eikä siksi ajatuksien esittäjiä mainita nimeltä.

Dialogin alussa Miika Snellman piti alustuksen omista kokemuksistaan koulussa ja totesi, että erityiskoulut pitäisi lopettaa ja kaikki pitäisi laittaa samaan kouluun.

– Erityiskoulujen jälkeen ei ole erityiselämiä, jonne meidät voisi piilottaa, vaan meidän pitäisi tulla toimeen ns. normaalien ihmisien kanssa.  Sitä on vaikeaa ruveta opettelemaan 20-vuotiaana, jolloin kaikilla on jo omat kaveripiirinsä, ja minun omat koulukaverini ovat menneet ympäri Suomea, Miika totesi.

Keskustelijoiden mielestä osallisuus oli muun muassa sitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi ja voi vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Osallisuus on kokemusta ja tunnetta, jota on usein vaikea määritellä ja nähdä ulkoapäin – kaikkien vastuuta osallistua hyvä hengen rakentamiseen.

Osallisuuden kokemuksen synnyttäminen vaatii ennakointia ja tietoa. Jotta voi esimerkiksi osallistua johonkin tilaisuuteen, on tiedettävä, mitä tilaisuudessa tapahtuu, miten ja milloin. Toisaalta myös järjestäjien tulisi ottaa selvää, millaisia tarpeita kullakin on ja miten ne täytetään.

Koulussa eri ihmisten tarpeiden näkyväksi tekeminen ja tunnistaminen on tärkeää.

– Että ei tarjota vain yhden koon sukkahousuja, sanoi eräs dialogin osallistuja. 

Rohkeus synnyttää osallisuutta

Merkittäväksi osallisuuden lähteeksi esitettiin myös rohkeus. On rohkeutta sanoa ääneen, jos ei tunne kuuluvansa joukkoon.

Eräs dialogiin osallistuneista sanoi halunneensa kertoa päiväkodin henkilökunnalle ja muille vanhemmille, miltä hänen lapsestaan ja hänestä vanhempana tuntuu, kun lasta ei kutsuta toisten synttäreille.

– Yritin kertoa perheemme tuntemuksista ja ehdottaa erilaisia ratkaisuja, mutta koin, ettei asiasta haluttu puhua. Usein minulle vastattiin, että lapset saavat itse päättää, ketä juhliinsa kutsuvat. Mutta he ovat vasta viisivuotiaita! Osaavatko he päättää näistä asioista, dialogissa ihmeteltiin.  

Toinen dialogin osallistuja pohti, voiko ulosjättäminen olla myös kiusaamista. Sitä kun voi olla toisinaan vaikeaa huomata.  

Dialogissa keskustelijat pitivät kiirettä usein syynä siihen, jos osallisuutta ei synny. Osallisuus vaatii myös aikaa ja resursseja, ja siihen tarvitaan kaikkia.

– Jos asioita pitää tehdä kiireellä, olisi hyvä hengähtää hetki ja pohtia, miten jokin muutos tai uusi asia voidaan toteuttaa niin, että kaikki tulevat kuulluksi, yksi dialogiin osallistuneista sanoi.

Pienetkin asiat, kuten olettamukset tai heitot puheessa, voivat vaikuttaa suuresti oppilaiden kokemuksiin osallisuudesta.

Nuoret kertoivat omista osallisuuden kokemuksistaan koulussa

Opetushallituksen luottamukselliseen dialogiin Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla osallistui kymmenisen 7.—9.-luokkalaista oppilasta Hämeenlinnan eri kouluista. Heille osallisuutta oli muun muassa mahdollisuus vaikuttaa omaan oppimisympäristöönsä ja mahdollisuus kysyä neuvoa tai apua ilman, että joutuu ikävään tilanteeseen. Myös mielenterveysongelmien ottaminen todesta koulussa oli keskustelijoille tärkeää.

Opetushallitus kiittää kaikkia Hyvin sanottu -keskustelufestivaalin osallistujia ja mukaan lähteneitä kouluja! Hyvin sanottu -hanke jatkuu ja Opetushallitus jatkaa hankkeessa mukana.

Lisätietoja

 Erityisasiantuntija Anne Kolehmainen, p. +358 29 5331661 anne.kolehmainen(at)oph.fi