Uutinen

Opiskelijoiden kokemukset Erasmus+ -liikkuvuudesta koronapandemian aikana

Kehittäminen Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle Koronavirus Kansainvälistyminen
Koronapandemian sotkiessa liikkuvuustottumukset opiskelijoiden ja korkeakoulujen oli nopeasti löydettävä ratkaisuja ja sopeuduttava uuteen tilanteeseen, kun useimmat kurssit ja sosiaalinen vuorovaikutus siirtyivät verkkoon. Palautekyselyt osoittivat, että pandemialla ja uusilla liikkuvuusmuodoilla on ollut merkittävä vaikutus siihen, miten suomalaiset opiskelijat ja harjoittelijat kokevat liikkuvuusjaksonsa.
Tyttö istuu yksin rappusilla.

Odottamaton monimuoto- ja virtuaaliliikkuvuus

Liikkuvuusjakson jälkeen täytettävien Erasmus+ -ohjelman EU Survey -osallistujaraporttien mukaan monet opiskelijat kokivat, että siirtyminen verkkoon tapahtui yhdessä yössä, eikä tämä koskenut vain heidän luentojaan vaan myös heidän sosiaalista elämäänsä. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomesta lähteneiden opiskelijoiden kokemuksia ja palautetta lukuvuosilta 2019-2020 ja 2020-2021.

Monet opiskelijat kertoivat etäopetuksen olevan hyvä vaihtoehto jatkaa vaihto-opintoja, mutta muutos vaikutti myös heidän arkeensa vaihtokohteessa. Kesäkuun 2021 THL-kyselyn mukaan opiskelijat kokivat olevansa eristyksissä: yli puolet korkeakouluissa opiskelevista kertoi yksinäisyyden tunteiden lisääntyneen. Opiskelijat katsoivat jääneensä yksin selvittämään liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä ja Suomen Erasmus Student Networkin huhtikuun 2020 raportin mukaan 51 prosenttia Suomen korkeakouluista lähteneistä opiskelijoista koki merkittävää tai hyvin merkittävää ahdistusta ja stressiä. EU Survey -osallistujaraporteissa opiskelijat olivat kahden vaiheilla ja kertoivat, että toisaalta verkkokurssit antoivat heille mahdollisuuden jatkaa opintoja ja kerryttää opintopisteitä, mutta toisaalta he totesivat, että he eivät saaneet "aitoa" liikkuvuuskokemusta, minkä vuoksi heidän vaihtonsa pandemian aikana ei ollut vaivan arvoista.

Opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kokemukset liikkuvuudesta

Erasmus+ -ohjelman EU Survey -osallistujaraporttien perusteella opiskelijoiden kokemukset olivat sekä hyviä että huonoja. Huomionarvoista kuitenkin on, että vastaukset olivat yleensä yksityiskohtaisempia, jos vastaajat olivat ennemmin tyytymättömiä kuin tyytyväisiä kokemukseensa.

Lukuvuosina 2019-2020 ja 2020-2021 opiskelijoiden palautteet olivat keskenään samanlaisia ja niissä nousi esiin samoja aiheita, kuten vastaanottavan ja lähettävän oppilaitoksen tuen puute, hyvin vähäinen kotoutuminen, kielellinen este, byrokratia, vähäinen tieto koronatilanteesta, opintoihin liittyvät ongelmat ja raha-asioihin liittyvä tyytymättömyys.

Yksi toistuvimmista aiheista olivat hallinnolliset ongelmat eli paperityön vaikeudet sekä aika, joka kului avun tai vastausten saamiseen koronatilanteesta tai opinnoista. Vastaajat kokivat usein myös olevansa eristyksissä pandemian vuoksi, koska he eivät voineet tavata paikallisia ihmisiä tai muita vaihto-opiskelijoita. Raha-asioiden osalta kevätlukukauden 2020 vastauksissa kävi ilmi, että monet opiskelijat joutuivat kamppailemaan, koska he joutuivat maksamaan kahta vuokraa – yhtä Suomeen ja toista vastaanottavaan maahan, jossa he eivät enää asuneet. Heidän mukaansa Erasmus+ -tuki ei auttanut riittävästi ja tilanne oli epäoikeudenmukainen. Syksyllä 2020 lähteneet opiskelijat toivoivat myös enemmän rahallista tukea, koska lennot ja koronatestit olivat kalliita pandemian aikana. On kuitenkin tärkeää huomata, että pandemia oli tuolloin vielä melko uusi tilanne, ja Erasmus+ -ohjelma kompensoi myöhemmin opiskelijoiden kustannuksia ja tarjosi taloudellista apua koronatestien kustannusten kattamiseen. Osa EU Survey osallistujaraporteissa korostuneista ongelmista liittyy koronatilanteeseen, mutta osa ongelmista oli jo olemassa ennen pandemiaa ja tilanne vain pahensi niitä.

Palaute oli kuitenkin myös myönteistä. Jotkut opiskelijat kertoivat olevansa silti tyytyväisiä vaihtoon, koulutuksen laatuun, apurahaan, mahdollisuuteen jatkaa opiskelua jopa pandemian aikana ja joku jopa luokitteli liikkuvuuskokemuksensa ainutlaatuiseksi. Syksyllä 2020 lähteneillä opiskelijoilla oli todennäköisesti myönteisempi näkemys liikkuvuudesta. Syynä on oletettavasti se, että he tiesivät jo mitä odottaa ja korkeakoulut olivat valmiita pääosin verkkoympäristössä tapahtuvaan opetukseen. Keväällä 2020 pandemia vaikutti erittäin äkillisesti korkeakouluihin sekä opiskelijoihin ja antoi heille hyvin vähän aikaa tottua tähän muutokseen. Tämä näkyy osallistujien raporteissa, joissa ennen koronapandemiaa 50 prosenttia opiskelijoista sanoi olevansa yleisesti erittäin tyytyväisiä Erasmus+ -liikkuvuuskokemukseen, kun taas pandemiapiikin jälkeen tämä luku laski 31 prosenttiin.

Harjoittelijoille kokemus vaikuttaa olleen samansuuntainen kuin opiskelijoille ja he kokivat joissain tapauksissa, että heidän esimiehensä eivät tukeneet heitä, että he joutuivat kamppaillemaan raha-asioiden ja byrokratian kanssa eivätkä pystyneet kotoutumaan paikallisten joukkoon. Lisäksi monet kertoivat, että he olisivat halunneet neuvoja tai apua majoitustilanteen suhteen ennen harjoittelua ulkomailla. Näistä ongelmista ja koronapandemiasta huolimatta monet heistä olivat samaa mieltä siitä, että heidän Erasmus+ -harjoittelunsa oli vaivan arvoinen, ja kannustivat muitakin hakemaan ja tarttumaan tähän liikkuvuuskokemukseen. Yksi opiskelija oli niin innostunut, että hänen mielestään korkeakoulujen tulisi edistää tätä ohjelmaa enemmän.

Uudet liikkuvuusmuodot koronan aikana

Koronapandemia on tuonut mukanaan uusia liikkuvuusmuotoja – erityisesti monimuoto- ja virtuaaliliikkuvuutta. Monimuotoliikkuvuus mahdollistaa vaihdon sekä fyysisesti isäntämaassa että verkossa. Virtuaaliliikkuvuutta tapahtuu vain verkossa.

Academic Cooperation Association (ACA) toteutti vuonna 2021 kyselyn, jossa kartoitettiin näiden uusien liikkuvuusmuotojen etuja ja haittoja sekä niiden mahdollisia vaikutuksia liikkuvuuden kokonaismäärään tulevaisuudessa. Kyselyn mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä monimuotoiseen  tai virtuaaliseen liikkuvuuskokemukseen lukuvuonna 2020-2021. Kysyttäessä tärkeimmistä syistä, miksi vastaajat valitsivat nämä uudet liikkuvuusmuodot, yli 50 prosenttia kertoi, että kyse on terveyteen liittyvistä varotoimista, jotka ovat järkeviä maailmanlaajuisen pandemian aikana. Myönteisistä näkökohdista huolimatta joitakin puutteitakin mainittiin, kuten henkilökohtaisen kokemuksen puute (tutustuminen kaupunkiin, toisten tapaaminen henkilökohtaisesti), opetuksen laatu tai palvelujen saatavuus kampuksella. Kysyttäessä kiinnostuksesta näitä uusia liikkuvuusmuotoja kohtaan tulevaisuudessa, lähes 40 prosenttia vastaajista uskoo, että kiinnostus on suurempi, kun taas lähes 30 prosenttia uskoo kiinnostuksen olevan vähäisempää. Kysymykseen ei siis näytä olevan selkeää ja yksioikoista vastausta. Pandemian aikana opiskelijoilla ei kuitenkaan ollut aina valinnanvaraa liikkuvuuden muodon suhteen, sillä tilanteesta johtuen heidän liikkuvuutensa oli useimmiten joko peruttava kokonaan tai muutettava fyysisestä virtuaaliseen.

Liikkuvuusluvut pienenivät pandemian aikana turvallisuussyistä ja ne vaihdot jotka toteutuivat, keskittyivät ensisijaisesti Eurooppaan. Kaiken kaikkiaan monet opiskelijat ja harjoittelijat lähtivät edelleen kuitenkin ulkomaille pandemian aikana ja suorittivat liikkuvuutensa  menestyksekkäästi tilanteesta huolimatta; ohjelma ja mahdollisuus henkilökohtaiseen kasvuun olivat yhä vetovoimaisia.

Alkuperäisen englanninkielisen tekstin kirjoittaja: Axelle Journet, harjoittelija, OPH