Uutta asiantuntemusta ja rohkeutta kielten opetukseen

Miten opettaa oppilaille vieraalla kielellä, jos ei ole koulutukseltaan kieltenopettaja tai oma kielitaito on hieman ruosteessa?

Tähän haasteeseen törmättiin Limingassa muutama vuosi sitten. Osana kunnan kansainvälistä strategiaa Limingan ala- ja yläkouluilla oli alkanut kaksikielinen kielirikasteinen opetus, jossa osa oppiaineen tunneista opetetaan vieraalla kielellä, tässä tapauksessa englanniksi. Kielirikasteista opetusta tarjottiin myös varhaisille oppijoille esikouluikäisistä lähtien. Kielen opetus oli kuitenkin monelle opettajalle uusi asia. 

– Moni ei ollut aiemmin opettanut englantia ja oli lisäkoulutuksen tarpeessa, kertoo Liminganlahden koulun englanninopettaja Hanna-Mari Sipola.

Kunnassa on tehty pitkäjänteistä työtä kielten opetuksen eteen: siellä on muun muassa opetettu toisluokkalaisille englantia A1-kielenä jo ennen kuin se tuli valtakunnallisesti pakolliseksi. Moni opettaja kaipasi kuitenkin uusia työkaluja myös vieraan kielen opetuksen tueksi.

Kolmivuotinen Erasmus+ -hanke tarjosi ratkaisun: sen avulla henkilöstö sai  täydennyskoulutusta sekä kielirikasteiseen opetukseen että vieraiden kielten opetukseen. Sipola toimi hankkeen koordinaattorina.

Hyviä käytännön vinkkejä omaan opetukseen

Hankkeen aikana lähes 30 osallistujaa – 14 luokan opettajaa, kymmenen oppiaineen opettajaa, kolme erityisopettajaa sekä rehtori ja apulaisrehtori – kävi hakemassa uutta oppia Erasmus-kursseilla ympäri Eurooppaa. Kursseja oli muun muassa Islannissa, Maltalla ja Irlannissa. 

Moni opiskeli kursseilla CLIL-pedagogiikkaa. CLIL on lyhenne sanoista Content and Language Integrated Learning: kielenopetusmenetelmässä oppiaineiden asiasisältöjä opiskellaan vieraalla kielellä, ja oppilaiden äidinkielellä ja vieraalla kielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. Kursseilla opiskeltiin myös muun muassa toiminnallista kieltenopetusta eli opetusta, jossa kieltä opetetaan liikkuen, leikkien tai pelien kautta.

– Kursseilta saatiin hyviä käytännön vinkkejä omaan opetukseen ja esimerkkiä siitä, miten muualla on opetettu kaksikielisesti, Sipola kertoo.

Hankkeen tärkeänä tuloksena hän pitää erityisesti sitä, että opettajat saivat uutta varmuutta omaan opetukseensa.

– Moni osallistuja ei ollut aiemmin perehtynyt kielten opetukseen, ja sai vahvistusta sekä omalle kielitaidolleen että ammattitaidolleen vieraan kielen opetuksessa. Monen itsetunto vahvistui. 

Keskimäärin viiden päivän mittaisille ulkomailla järjestetyille kursseille pääseminen kesken lukuvuoden oli Sipolan mukaan ylipäätään harvinainen mahdollisuus opettajille.

Kielten opetus on vahvistunut

Hankkeen myötä noin 10 000 asukkaan kunnassa kielten opetus on vahvistunut ja sitä on kehitetty entisestään. Kielirikasteinen opetus on tullut vakituiseksi kaikille vuosiluokille esikoulukäisistä lukiolaisiin saakka. Kielirikasteista opetusta annetaan yhdelle luokalle ikävuosittain, ja luokalle voi hakeutua oman toiveen mukaan. 

Hanna-Mari Sipolan mukaan hankkeen tarjoamat opettajien koulutukset ovat olleet keskeisessä roolissa kielirikasteisen opetuksen kehittämisessä.

– Opettajilla on nyt uutta asiantuntemusta ja rohkeutta ottaa haltuun sekä kielirikasteinen opetus että vieraan kielen opetus. Hyviä käytänteitä on myös jaettu muille opettajille koulujen sisällä.

Hanke päättyi keväällä 2022, mutta sen aikana saadut opit ovat jääneet pysyvään käyttöön. Esimerkiksi kunnan opetussuunnitelma korostaa kielten opetuksen painoarvoa, ja oppilaiden kielipolkua on kehitetty koko ajan, myös hankkeen päättymisen jälkeen.

– Limingassa kielten opetuksen kanssa on otettu isoja askelia. Englannin lisäksi opetusvalikoimaan on tullut myös muita kieliä. Esimerkiksi neljäsluokkalaiset voivat valita uuden A2-kielen, joka ei ollut aiemmin mahdollista.

Myös varhennettuun kielten opetuksen liittyviä hyviä käytäntöjä on jaettu muiden Oulun seudun kuntien kanssa.

Eurooppalaisiin kollegoihin tutustuminen antoi näkökulmia

Myös ulkomaisiin kollegoihin luoduista kontakteista oli Sipolan mukaan paljon hyötyä. Erasmus+ -kursseilla oli mukana opettajia ympäri Eurooppaa.

– Eurooppalaisiin kollegoihin tutustuminen ja kokemusten vaihtaminen auttoi luomaan verkostoja. Oli tärkeää, että hanke oli nimenomaan kansainvälinen, kun tässä oli kyse kieltenopetuksesta. Opettajilla oli mahdollisuus vahvistaa omaa kielitaitoaan muun koulutuksen ohessa. 

– Kielirikasteinen opetus on Limingassa ja muissa tämän kokoisissa kunnissa aika uusi asia, joten on tärkeää saada näkökulmia, miten opetus on muualla toteutettu.

Yhteistyö eurooppalaisen opettajaverkoston kanssa on jatkunut. Hankkeeseen osallistuneet opettajat hyödyntävät esimerkiksi eurooppalaisten koulujen yhteistä eTwinning-alustaa, jossa oppilaat ja opettajat voivat pitää yhteyttä ja toteuttaa yhteisiä projekteja sähköisesti. Kollegoiden kanssa on suunniteltu myös job shadowing -opettajavierailuja.

Hae hanketta uuteen tarpeeseen

Sipola vinkkaa muille potentiaalisille hakijoille, että hanketta kannattaa hakea oikeaan tarpeeseen.

– Meillä hankkeen hakemista helpotti se, että oli selkeästi uusi konkreettinen asia, johon kaivattiin koulutusta: kielten opetuksen laajeneminen. Kun tarve on todellinen, se helpottaa kurssien etsimistä ja raportointia sekä palvelee koko koulun tarpeita.

Erasmus+ -kurssien aiheista kannattaa tehdä pohjatyötä ja muiden osallistuneiden kokemuksia kartoittaa, sillä Sipolan mukaan kurssien laatu on kirjavaa. 

– Jos kuulet hyviä kokemuksia kurssin järjestäjästä, hyödynnä sitä. Itse kuulun Hankeaktiivit-Facebook-ryhmään, jossa jaetaan kokemuksia. Tutki myös kurssijärjestäjän nettisivuja etukäteen ja kysele kurssin sisältöä järjestäjältä, jolloin voit vastausten asiantuntemusten perusteella arvioida kurssin sisältöä, Sipola sanoo.

Hankkeen kysynnästä ja sen käytännön toteutuksesta on hyvä keskustella osallistujien ja työyhteisön johdon kanssa. Liminganlahden koululla esimerkiksi sovittiin etukäteen, saako kursseille lähteä työaikana ja milloin olisi paras hetki matkustaa. Tämän hankkeen kohdalla korona tosin pisti suunnitelmat monesti uusiksi.

– Osallistujille pitää myös olla jokin ohjeistus, miten omaa hankkeessa saatua oppia jaetaan työyhteisön sisällä, ettei tieto jää vain kurssilla olleelle opettajalle. Meillä on jaettu parhaita vinkkejä muun muassa opettajakokouksissa ja oman tiimin sisällä.

Limingan kunnassa ja koulussa kokemukset Erasmus+ -hankkeesta ovat olleet sen verran hyviä, että Sipolan mukaan uusia hankkeita aiotaan hakea jatkossakin.

– Vaikka hakuprosessi vaatii energiaa ja aikaa, hankkeen toteutuminen ja kursseille pääsy palkitsee. 
 

Further education and training for staff for the launching of the bilingual (CLIL) and early introduction of a foreign language programmes -hanke

• Hanketyyppi: Erasmus+ yleissivistävälle koulutukselle, oppimiseen liittyvä liikkuvuus (KA1)
• Hankeaika: 6/2019 - 05/2022
• Koordinaattori: Limingan kunta
• Rahoitus: 60 435 €

Kirjoittaja: Elina Jäntti