Uutinen

Eurydice-raportti: Kielten opettelu alkaa yhä nuorempana – samalla englannin valta-asema vahvistuu entisestään

Ajankohtaista Perusopetus Kansainvälinen vertailu Tilastot Vieraat kielet
Tuoreen raportin mukaan useimmissa EU-maissa lapset aloittavat vieraiden kielten opettelun 6–8 vuoden iässä. Kuudessa maassa vieraiden kielten opetus alkaa tätäkin nuorempana. Vieraiden kielten opettelu aloitetaan selvästi pari vuotta nuorempana vuosituhannen alkuun verrattuna. Englannin asema opiskeltujen kielten joukossa on jo pitkään ollut ylivertainen, ja sen asema vahvistuu edelleen.
Lapsi kirjoittaa taululle.

EU:n koulutustiedonvaihdon verkosto Eurydice julkaisee säännöllisesti vertailuja kielten opetuksen tilanteesta Euroopan maissa. Uusimmassa selvityksessä tarkastellaan mm. vieraiden kielten opiskelua eri koulutusasteilla. Selvityksen mukaan vieraiden kielten opettelu aloitetaan EU-maissa selvästi varhaisemmassa iässä kuin vuosituhannen alussa, jolloin tyypillinen aloitusikä oli 911 vuotta. Useimmissa EU-maissa lapset aloittavat nykyään vieraiden kielten opettelun 68 vuoden iässä. Kuuden maan koulutusjärjestelmässä vieraiden kielten opetus alkaa jo tätäkin nuorempana. Esimerkiksi Puolassa lapset aloittavat vieraan kielen opettelun nykyään jo kolmevuotiaina, kun aloitusikä maassa vielä kaksi vuosikymmentä sitten oli 10 vuotta.

Suomessa ensimmäinen vieras kieli tuli kaikkien ekaluokkalaisten lukujärjestykseen 1. vuosiluokalla vuonna 2020. Ennen kyseistä muutosta koko ikäluokkaa koskeva kielenopiskelu alkoi vasta kolmannella luokalla. Toisen pakollisen vieraan kielen opiskelu alkaa Suomen tavoin useimmissa maissa 1113 vuoden iässä.

Alakoululaisista yhä useampi opiskelee vähintään yhtä vierasta kieltä

Vuonna 2020 EU-alueen alakoululaisista 86 % opiskeli vähintään yhtä vierasta kieltä, kun vuonna 2013 vastaava osuus oli 79 %. Suomessa muutos oli vielä suurempi: osuus nousi 69 prosentista 87 prosenttiin. Nykyään Suomessa koko ikäluokka aloittaa kielten opiskelun jo perusopetuksen ensimmäisellä vuosiluokalla.

Vieraita kieliä ei tarjota koulussa pelkästään kaikille yhteisinä aineina. Useissa Euroopan maissa kaikilla oppilailla on ainakin jossain kohtaa koulupolkua mahdollisuus opiskella vierasta kieltä myös valinnaisena aineena. Useimmiten kyse on kuitenkin vain yhdestä vapaaehtoisesta kielestä. Kielten asema Suomen perusopetuksen tuntijaossa onkin eurooppalaisessa vertailussa vahva. Vuonna 2020 Suomen yläkoululaiset opiskelivat keskimäärin 2,2 vierasta kieltä EU-keskiarvon ollessa 1,6.

Graafi, jossa vieraita kieliä opiskelleiden koululaisten osuus prosentteina EU:ssa ja Suomessa kielten määrän mukaan 2020.
Vieraita kieliä opiskelleiden koululaisten osuus prosentteina EU:ssa ja Suomessa kielten määrän mukaan.

Oppilaiden siirtyessä toiselle asteelle kielten opiskelun mahdollisuudet kuitenkin eriytyvät. Useimmissa maissa vieraiden kielten opiskelu painottuu yleissivistävään koulutukseen. Vuonna 2020 EU-alueen yleissivistävän koulutuksen opiskelijoista valtaosa (60 %) opiskeli vähintään kahta vierasta kieltä, mutta ammatillisessa koulutuksessa näin teki vain 35 %. Lähes viidennes (18 %) ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei opiskellut lainkaan vieraita kieliä ja 47 % opiskeli vain yhtä kieltä. Suomessa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kahta tai useampaa vierasta kieltä opiskeli 89 %, mikä oli Romanian jälkeen vertailumaiden toiseksi korkein osuus.

Englanti suosituin ja ranska toiseksi suosituin kieli

EU-alueella lähes kaikki (98 %) yläkouluikäiset opiskelivat englantia ja alakoululaisistakin 84 %. Suomen kouluissa tilanne oli lähellä EU-keskiarvoa: 83 % alakoululaisista ja käytännössä kaikki yläkoululaiset opiskelivat englantia vuonna 2020. Monessa maassa englantia opiskelevien osuus kohoaa 100 prosenttiin jo alakoulun puolella.

Ranska oli englannin jälkeen suosituin kieli EU-alueen kouluissa. Vuonna 2020 6 % alakoulujen ja 31 % yläkoulujen oppilaista opiskeli ranskaa. Toisen asteen koulutuksessa saksa kiri niukasti toiselle sijalle 20 prosentilla. Neljänneksi suosituin kieli oli espanja, jota opiskeli 18 % EU-maiden yläkoululaisista. Muiden kielten suosio jää EU-tasolla kauas taakse, vaikka maakohtaisia poikkeuksia löytyykin.

Yksi poikkeuksista on Suomi, jossa ruotsi on toiseksi opiskelluin kieli, kun taas ranskaa, saksaa ja espanjaa opiskellaan selvästi EU-keskivertoa vähemmän. Suomen yläkoululaisista 5 % opiskeli ranskaa, 9 % saksaa ja 4 % espanjaa vuonna 2020. Vuoteen 2013 verrattuna ranskan ja saksan suosio on hieman hiipunut, espanjan puolestaan noussut.

EU:n Eurydice-verkoston uusimmassa selvityksessä tarkastellaan, paitsi vieraiden kielten opiskelua eri koulumuodoissa, myös mm. kielten opettajien koulutusta ja kansainvälistä liikkuvuutta, EU-maiden kielellistä moninaisuutta sekä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetusta.

Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto

Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto, joka tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa Eurydice-verkoston toiminnasta Suomen osalta.

Verkoston raportti Key data on teaching languages at school in Europe julkaistiin keväällä 2023. Raportin tiedot on kerätty useita eri lähteistä (Cedefop, Eurostat, OECD).

Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.

Lisätietoja

Opetusneuvos Petra Packalen, +358 29 5331162, etunimi.sukunimi [at] oph.fi