Eurydice-raportti: Suomi saa hyvän arvosanan korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tukemisessa

Ajankohtaista Korkeakoulutus Kansainvälinen vertailu

Tuoreen raportin mukaan Suomi on onnistunut hyvin opiskelijaliikkuvuudesta tiedottamisessa ja neuvonnassa, vieraiden kielten opiskelumahdollisuuksien järjestämisessä, ulkomailla opiskelun taloudellisessa tukemisessa sekä ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvussa ja tutkintojen tunnustamisessa. Parannettavaa on vielä haavoittuvassa asemassa oleville liikkujille tarjottavassa tuessa.

Opiskelijat seisovat maailman kartan päällä

Kuva: Getty Images | Klaus Vedfelt

EU:n Eurydice-verkosto seuraa Mobility Scoreboard -raportissaan sitä, kuinka verkoston eri maissa tuetaan korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta, sekä kannustaa maita tuen kehittämiseen. Tuen tarjoamista seurataan kuudella eri osa-alueella: liikkuvuusmahdollisuuksia koskeva tieto ja neuvonta, vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet, taloudellinen tuki ulkomailla opiskeluun, erityinen tuki eri syiden takia haavoittuvassa asemassa oleville liikkujille, ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku sekä ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen.

Tieto- ja neuvontapalveluiden tarjoamisessa Suomi saa monen muun Euroopan maan tavoin plussaa siitä, että kansainvälistymisen mahdollisuuksia koskevan tiedon tuottaminen on annettu tietyn tahon tehtäväksi. Lisäksi löytyy nettiportaali, jonne tietoa on koottu. Myös korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille omia tietopalvelujaan. Suomi putoaa parhaiden kategoriasta siksi, että eri tietopalveluita ei arvioida keskitetysti ja systemaattisesti.

Suomessa opiskellaan vähintään yhtä vierasta kieltä sekä toista kotimaista kieltä useita vuosia jo ennen korkeakouluopintoja, mikä antaa hyvän pohjan vierailla kielillä toimimiseen ja opiskelijaliikkuvuuteen korkeakoulussa. Opintotukea ja -lainaa on mahdollista saada myös ulkomaille sekä vaihto-opintoihin että koko tutkinnon suorittamiseen, mikä helpottaa ulkomaille lähtöä.

Kaikissa Suomen korkeakouluissa on käytössä ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukua helpottava European Credit Transfer System (ECTS) -järjestelmä ja Suomessa seurataan sitä, että korkeakoulut noudattavat järjestelmää. Muualla Euroopassa suoritettujen tutkintojen tunnustamiseen on Suomessa automaattinen prosessi, jossa noudatetaan eurooppalaisia suosituksia.

Suomi pärjää raportissa heikommin siinä, miten meillä tarjotaan erityistä tukea haavoittuvassa tai epäedullisessa asemassa oleville liikkujille: Suomessa ei ole kansallisia linjauksia tai määrällisiä tavoitteita, jotka koskisivat tähän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Heidän osallistumistaan liikkuvuuteen ei myöskään seurata systemaattisesti. Suomen sijoitusta kuitenkin nostaa se, että erityistarpeita omaaville lähtijöille on tarjolla esteettömyystukea, jolla voi kattaa esteettömään asumiseen, liikkumiseen tai opiskeluun liittyviä kustannuksia.

Eurydice on Euroopan komission koulutustiedonvaihdon verkosto

Eurydice-verkosto tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomen osalta.

Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.

Verkoston Mobility Scoreboard -raportti julkaistiin keväällä 2023. Raportti kokoaa tietoa siitä, kuinka korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta tuetaan Euroopan eri maissa. Tietoa kerätään kolmen vuoden välein.

Lisätiedot

erityisasiantuntija Irma Garam, puh. 029 533 8549, irma.garam [at] oph.fi