Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä nousi, mutta ei vielä koronaa edeltävälle tasolle

Korkeakouluopiskelijat tekivät vuoden 2022 aikana hieman yli 6 200 pitkäkestoista eli vähintään kolmen kuukauden mittaista ja reilut 2 000 tätä lyhyempää vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksoa ulkomailla. Tämä on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin pitkiä ulkomaanjaksoja tehtiin vain 2 900 ja lyhyempiä 500.

Tilastot vahvistavat Opetushallituksen viimesyksyisen tilannekyselyn perusteella syntynyttä kuvaa siitä, että korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on koronan jälkeen taas aktivoitunut. Vielä ei kuitenkaan olla lähelläkään koronaa edeltäneitä lukuja, sillä vuonna 2019 suomalaiset korkeakouluopiskelijat tekivät 7 900 pitkäkestoista ja 4 700 lyhyempää ulkomaanjaksoa.

Ulkomailta Suomeen pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle tulleiden korkeakouluopiskelijoiden määrä on sen sijaan noussut selvästi ripeämmin. Vuonna 2022 Suomeen tuli jo 9 400 kansainvälistä vaihto-opiskelijaa vähintään 3 kuukauden mittaiselle jaksolle, kun vuotta aiemmin tulijoita oli 6 700. Ulkomailta pitkälle jaksolle tulleiden määrä on jo lähes koronaa edeltäneellä tasolla. Lisäksi Suomeen tuli 1 600 opiskelijaa lyhyemmälle vaihtojaksolle.

Yhä harvempi ulkomaanjaksolle lähtijä tulee ammattikorkeakoulusta

Korona heijastuu edelleen vuoden 2022 opiskelijaliikkuvuusluvuissa ja monessa maassa on ollut vielä siihen liittyviä rajoituksia. Toisaalta liikkuvuusluvut kääntyivät laskuun jo ennen koronaa, ja sama kehityskulku saattaa jatkua myös koronatauon jälkeen. Laskeva trendi on ollut ammattikorkeakouluissa jyrkempi kuin yliopistoissa: vuosina 2016–2019 opiskelijaliikkuvuusluvut putosivat ammattikorkeakouluissa 33 % ja yliopistoissa 16 %.

Myös vuonna 2022 ammattikorkeakouluopiskelijat lähtivät ulkomaanjaksoille selvästi vähemmän kuin yliopisto-opiskelijat, vaikka mukaan lasketaan myös lyhytkestoiset jaksot, joita ammattikorkeakouluissa on yleensä tehty runsaasti.

Ammattikorkeakouluopiskelijoita lähti pitkälle ulkomaanjaksolle noin 2 100 ja lyhyelle reilut 1 600, yliopisto-opiskelijoita reilut 4 100 ja noin 400. Ulkomaanjaksolle lähti uusien opiskelijoiden määrään suhteutettuna 9 % ammattikorkeakouluopiskelijoista ja 17 % yliopisto-opiskelijoista. Ennen koronaa vastaavat osuudet olivat selvästi korkeammat, ammattikorkeakouluissa 22 % ja yliopistoissa 23 %.  

Ero ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä näkyy myös ulkomailta Suomeen tulleiden opiskelijoiden määrissä: ammattikorkeakouluihin tuli pitkälle ulkomaanjaksolle noin 3 100 opiskelijaa, yliopistoihin vajaat 6 300 opiskelijaa. Käytännössä yliopistoihin tulleiden määrä on jo samalla tasolla kuin ennen koronaa, kun taas ammattikorkeakouluihin tulleiden kohdalla neljäsosaa pienempi.

Erasmus+ -ohjelman rooli pitkäkestoisten ulkomaanjaksojen mahdollistajana vahvistui koronan aikana

Euroopan unionin rahoittama Erasmus+ -ohjelma on jo pitkään ollut yleisin väylä kansainväliselle opiskelijaliikkuvuudelle, mutta sen rooli on korona-aikana vahvistunut reippaasti. Vuonna 2022 sen tuella lähti 68 % ja tuli 81 % kaikista pitkäkestoisella ulkomaanjaksolla olleista opiskelijoista. Vuonna 2019 vastaavat osuudet olivat 58 % ja 74 %. 

Muita yleisiä väyliä ulkomaanjaksoille ovat korkeakoulujen omat sopimukset ja rahoitus sekä opiskelijoiden itsensä järjestämät vaihdot.

Vuonna 2022 tieto liikkuvuusohjelmasta kerättiin ensimmäistä kertaa myös lyhyistä ulkomaanjaksoista. Niissäkin Erasmus+ -ohjelma on merkittävin mahdollistaja, mutta sen rooli ei ole niin suuri kuin pitempien jaksojen kohdalla. Vastaavasti muiden ohjelmien osuudet ovat hieman suurempia. Erasmus+ -ohjelmaa hyödynsi 45 % ulkomaanjaksolla olleista ja esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus-ohjelmaa 6 %. 

Korona-aika on vahvistanut opiskelijaliikkuvuuden Eurooppa-keskeisyyttä

Valtaosa korkeakoulujen pitkäkestoisesta opiskelijaliikkuvuudesta tapahtuu Euroopan sisällä: 74 % suomalaisista korkeakouluista lähtevistä opiskelijoista suuntaa ulkomaanjaksollaan Eurooppaan ja 85 % Suomeen tulevista tulee Euroopasta. Euroopan osuus on ollut aiemminkin suuri, mutta se on korona-aikana vahvistunut, ja vastaavasti Aasian osuus on heikentynyt. 

Pitkäkestoisille ulkomaanjaksoille lähtevien yleisimmät kohdemaat olivat vuonna 2022 suuruusjärjestyksessä Saksa, Espanja, Ranska, Alankomaat ja Italia. Samat maat ovat olivat yleisimpiä myös tulijoiden lähtömaina, mutta sillä erolla, että Ranskasta tuli Suomeen enemmän opiskelijoita kuin Espanjasta. Näihin maihin lähtee 39 % kaikista pidemmille ulkomaanjaksoille lähtevistä opiskelijoista ja niistä tulee jopa 59 % jaksolle tulevista opiskelijoista. 

Moneen Aasian ja Afrikan maahan lähteneiden opiskelijoiden määrä oli vielä selvästi pienempi kuin vuonna 2019 ennen koronaa. Esimerkiksi Kiinaan lähtevien opiskelijoiden määrä oli nyt 79 % pienempi kuin kolme vuotta sitten; Vietnamiin lähtevien määrä on pienentynyt 55 %, Indonesiaan ja Intiaan 53 % sekä Tansaniaan ja Namibiaan 50 %. Opiskelijaliikkuvuus on tosin vähentynyt monen Aasiaan ja Afrikan maan kohdalla jo ennen koronaa.

2019 lukuihin verrattuna on kuitenkin eniten vähentynyt Venäjälle suuntautuneen opiskelijaliikkuvuuden määrä: se putosi 82 %. Tätä selittää Venäjän hyökkäyssota, jonka takia korkeakoulut ovat jäädyttäneet opiskelijaliikkuvuuteen liittyvät sopimuksensa Venäjän kanssa. 

Myös monimuotoliikkuvuutta tilastoidaan 

Virtuaalisesti toteutetut ulkomaanjaksot nousivat uudella tavalla ajankohtaisiksi koronan aikana, kun moni maa rajoitti maahantuloa ja monet kampukset olivat kiinni. Myös monimuotoliikkuvuus, jossa fyysistä jaksoa täydennetään virtuaalisella osuudella, on yleistynyt. Vuoden 2022 tilastoinnissa kerättiin ensimmäistä kertaa tietoa siitä, liittyykö ulkomaanjaksoon virtuaalisesti toteutettu osio. Pelkästään virtuaalisesti toteutettuja ulkomaanjaksoja ei edelleenkään tilastoida.

Vuonna 2022 Suomesta lähteneet korkeakouluopiskelijat tekivät yhteensä 380 ulkomaanjaksoa, joissa oli mukana virtuaalinen osio. Useimmiten virtuaalinen osio oli yhdistetty lyhytkestoisiin eli alle kolmen kuukauden mittaisiin jaksoihin: noin joka viides (19 %) suomalaisopiskelijoiden lyhyestä ulkomaanjaksosta sisälsi virtuaalisesti toteutetun osuuden. Virtuaalijaksot ovat selvästi yleisempiä ammattikorkeakouluopiskelijoilla. 

Suomeen tulleiden opiskelijoiden lyhyistä ulkomaanjaksoista 260 (16 %) sisälsi virtuaalisen osuuden.

Virtuaalijaksot voivat olla esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman rahoittamia monimuotoisia intensiivikursseja (Blended Intensive Programmes - BIP), joita erityisesti ammattikorkeakoulut ovat lähteneet toteuttamaan yhdessä eurooppalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa.