Esi- ja perusopetuksen sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen kustannukset olivat vuonna 2022 yhteensä noin 9,4 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 4,4 %.
Nyt julkaistuista raporteista selviävät vuoden 2022 kustannukset myös vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta sekä museoista ja esittävistä taiteista. Vapaan sivistystyön kustannukset nousivat yhteensä 10,8 % ja museoiden ja esittävien taiteiden kustannukset 10,4 %. Taiteen perusopetuksen kustannukset nousivat vain vähän eli 0,7 %.
Kustannusraporttien tiedot perustuvat Opetushallituksen ja kuntien ylläpitämän esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen osalta Valtiokonttorin tiedonkeruisiin. Kerätyistä tiedoista ei selviä, miksi kustannukset ovat kasvaneet.
Perusopetuksen kustannukset kasvoivat 3 %
9-vuotisen perusopetuksen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2022 noin 5,58 miljardia euroa: kasvua edellisestä vuodesta oli noin 3 %. Perusopetus maksoi oppilasta kohden keskimäärin 10 300 euroa, vuotta aiemmin 9 920 euroa.
Kokonaiskustannukset nousevat noin 5,95 miljardiin euroon, jos huomioidaan myös erityisen tuen oppilaiden pidennetystä oppivelvollisuudesta, tutkintokoulutukseen valmentavasta TUVA-koulutuksesta ja sen edeltäjästä perusopetuksen lisäopetuksesta, perusopetukseen valmistavasta opetuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja kunnallisesta sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset. Tällä tavalla laskettuna oppilaskohtaiset kustannukset olivat 10 540 euroa.
Esiopetuksen kokonaiskustannukset olivat 405 miljoonaa euroa ja oppilaskohtaiset kustannukset keskimäärin 7 500 euroa. Esiopetusikäisten sairaalaopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden huomioiminen nostaa kokonaiskustannukset noin 427 miljoonaan euroon ja oppilaskohtaiset kustannukset 7 670 euroon.
Lukiokoulutuksen kustannuksissa oli kasvua 6,8 %
Lukiokoulutuksen kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 %. Vuoden 2022 kokonaiskustannukset olivat 953 miljoonaa euroa ja keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset 9 080 euroa.
Lukiokoulutuksen järjestäjät käyttivät opiskelijoille tarjottuihin oppimateriaaleihin ja välineisiin yhteensä 33,7 miljoonaa euroa eli 321 euroa opiskelijaa kohden. Tätä tietoa kysyttiin heiltä nyt ensimmäistä kertaa: ennen vuotta 2022 oppimateriaali- ja välinekustannukset on sisällytetty opetuksen kustannuksiin. Oppimateriaalien ja välineiden osuus kaikista toiminnoittaisista kustannuksista oli 3,5 %. Opetukseen liittyvien kustannusten osuus oli selvästi suurin eli 60,4 %.
Entiseen tapaan opiskelijakohtaiset kustannukset jäivät yksityisillä lukiokoulutuksen järjestäjillä keskimäärin pienemmiksi (7 840 euroa) kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa (9 210 euroa). Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli valtion lukioissa (13 390 euroa) ja yliopistojen harjoittelukouluissa (11 030 euroa/ opiskelija).
Lukiokoulutusta tarjosi vuonna 2022 yhteensä 268 koulutuksen järjestäjää. Näistä suurin osa eli 217 oli kuntia.
Ammatillisen koulutuksen kustannukset kasvoivat 3,8 %
Ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2022 olivat 2 073 miljoonaa euroa, nousua edellisestä vuodesta 3,8 %.
Ammatillisessa koulutuksessa rahoituksen perusteena käytetään opiskelijavuosi-käsitettä. Sillä tarkoitetaan 365 päivän mittaista periodia, jonka opiskelija on koulutuksessa. Vuonna 2022 yhden opiskelijavuoden kustannukset olivat 11 140 euroa, mikä on 4,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Oppisopimuskoulutuksen määrä on viime vuosina kasvanut: nyt kasvua oli edellisvuodesta 11 %. Oppisopimuskoulutusta toteutettiin yhteensä 41 530 opiskelijavuotta, mikä on noin 20 % ammatillisesta koulutuksesta. Työantajille maksettavien koulutuskorvausten kokonaissumma oli 21,4 miljoonaa euroa. Opiskelijavuotta kohden koulutuskorvauksia maksettiin keskimäärin 515 euroa.
Kustannustietojen keruussa selvitettiin oppivelvollisuuden laajentamisen lisäkustannuksia koulutuksen järjestäjille. Majoitus- ja kuljetuskorvauksiin käytettiin noin miljoona ja oppimateriaaleihin, tarvikkeisiin ja välineisiin 12,1 miljoonaa euroa. Oppilashuollon kustannukset olivat noin 16,2 miljoonaa ja opinto-ohjauksen kustannukset noin 34,4 miljoonaa euroa; vuotta aikaisemmin vastaavat kulut olivat noin 14 ja 26,6 miljoonaa euroa.
Ammatillista koulutusta järjesti vuonna 2022 yhteensä 138 koulutuksen järjestäjää, joista suurin osa eli 96 oli yksityisiä. Kunnat ja kuntayhtymät toteuttivat kuitenkin opiskelijavuosien määrässä mitattuna valtaosan eli 71 % ammatillisesta koulutuksesta.
Opetustoimen rahoituksesta vastaavat valtio ja kunnat yhdessä. Valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmää hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö, joka toimii valtionapuviranomaisena. Opetushallitus vastaa muun muassa valtionosuusjärjestelmän tietopalveluista ja asiakkaiden neuvonnasta.
Lisätiedot
Opetushallituksen Valtionosuudet-tiimi: valtionosuudet [at] oph.fi