Nuorten mielenterveys puhuttaa kaikkialla Euroopassa – nuorisotyöntekijät päivittivät osaamistaan Helsingissä

 – Pidän ajatuksesta, että mielen hyvinvointiin suhtaudutaan voimavarana, jota voi kehittää. Meidän on osattava tukea nuorten resilienssiä eli kykyä selviytyä vaikeuksista huolimatta, toteaa haastavissa elämäntilanteissa olevien nuorten parissa työskentelevä Árpád Bárnai.

Unkarilainen Bárnai ja 32 muuta eurooppalaista nuorisotyöntekijää kokoontuivat juuri ennen joulua Helsingissä järjestettyyn kansainväliseen Mental Health in Youth Work -koulutukseen. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota nuorten parissa toimiville tietoa ja työkaluja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Pienessä kunnassa isossa roolissa

Nuorisotyöntekijä voi olla nuorten hyvinvoinnin kannalta keskeisemmässä roolissa kuin moni osaa ajatella. Vaikka resurssit ovat pienet, nuorisotyöntekijöillä on usein esimerkiksi opettajia enemmän liikkumavaraa painottaa tärkeäksi näkemiään asioita.

– Koen olevani hyvin keskeinen hahmo. Opettajien ohella olen ainoa henkilö, jolla on suora yhteys nuoriin päivittäin. Nuorten henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen on minulle erittäin tärkeä tavoite, kertoo Beiarnin kunnan nuorisotyöntekijä Chris Winfield.

Pohjoisnorjalaisessa Beiarnissa puitteet ovat monelle maaseutumaisessa ympäristössä asuvalle tutut: välimatkat ovat pitkiä ja koulu usealle nuorelle ainoa paikka, jossa tavata ikätovereitaan. Valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan Beiarnin nuoret voivat selvästi maan keskitasoa huonommin: kiusaamista ja yksinäisyyttä on liikaa, onnellisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta liian vähän.

– Mielenterveyteen liittyvissä asioissa vaikeinta on yhteyden synnyttäminen ja tietynlaisen kovuuden muurin murtaminen – avautuminen niin henkilökohtaisessa aiheessa kuin mielenterveys, Winfield huokaisee.

Mental Health in Youth Work -koulutuksen Winfield kertoo tulleen vastaan ”kuin tilauksesta”. Hän haki mukaan tunnistaakseen mielen hyvinvoinnin haasteita paremmin sekä saadakseen työvälineitä, menetelmäosaamista ja ideoita.

Kaikkea ei voi korjata, mutta resilienssiä voi vahvistaa

Árpád Bárnai painottaa, että koska emme voi poistaa kaikkia vaikeuksia nuorten elämästä, on hyvä keskittyä heidän resilienssinsä vahvistamiseen. Bárnain työnantaja Élményakadémia tekee yhteistyötä muun muassa lastensuojelun kanssa, joten toiminnassa mukana olevien nuorten elämäntilanteet ovat poikkeuksetta hyvin haastavia.

– Mielen hyvinvoinnin tukeminen ei välttämättä kuulosta vakavasti otettavalta työltä samalla tapaa kuin vaikka diagnosoidun masennuksen hoito, eikä tällaiselle työlle ole olemassa selkeää paikkaa yhteiskunnan rakenteissa, Bárnai harmittelee.

Kuitenkin tarve arkiselle, positiivista mielenterveyttä tukevalle toiminnalle on valtava. Bárnai osallistui koulutukseen, koska hän halusi oppia lisää mielen hyvinvointia ja resilienssin vahvistamisesta. Työssään hän myös kouluttaa muita nuorten parissa toimivia, jotka pohtivat samoja asioita.

Mitä Bárnain taajaan käyttämä resilienssi-sana oikeastaan tarkoittaa? Onko se suomalaista sisua ja sinnikkyyttä?

– Resilienssin rakentamiseen kuuluu vaikeuksien tunnustaminen, avoin keskustelu ja myötätunto. Vaikeuksiin ei kuitenkaan jäädä vellomaan, vaan niiden lisäksi tarkastellaan, mitä hyvää elämässä on sekä miten olemassa olevaa hyvää vahvistetaan ja käytetään hyödyksi. Hyvin haavoittuvissa tilanteissa elävien nuorten kohdalla on tärkeää osata tukea heidän siirtymäänsä uhrista selviytyjäksi, Bárnai pohtii.

Bárnaista huokuu pitkä kokemus ja rauhallinen läsnäolo. Hän kertoo, että ihmisten kohtaamisten ohella on ollut kohottavaa nähdä, miten hienoja juttuja Suomessa ja muissa maissa nuorten kanssa tehdään. Suomalaisessa työssä hänen mielestään vaikuttaa olevan yhtenäinen perusta, johon mielen hyvinvointia tukeva työ pohjautuu.

– Viesti on vahva ja työhön panostetaan tosissaan. Se ei ole epämääräistä höttöä, vaan konkreettisia tekoja, Bárnai kehuu.

Mental Health in Youth Work -koulutus ja koko laajempi samanniminen hanke toteutetaan yhteistyössä alan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Suomesta osaamistaan tuovat mukaan MIELI Suomen mielenterveys ry, Nuorten mielenterveysseura Yeesi ry, Sosiaalipedagogiikan säätiö Sosped ja Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry.

Pidä huolta myös itsestäsi

Luxemburgisssa Jugendhaus Wooltzissa työskentelevä Carmen Graff on nuorten hyvinvoinnin ohella huolestunut myös alalla toimivien jaksamisesta:

–  Olemme nuorisotalolla huomanneet pandemian negatiiviset vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja keskustelleet todella paljon siitä, mitä voimme asialle tehdä. Samanaikaisesti huolenaiheeksi on noussut oma hyvinvointimme.

Graff viittaa koulutuksessa käytyihin keskusteluihin, joista on käynyt esille, että nuoriso- ja sosiaalityöntekijöillä on tapana vaatia itseltään liikaa.

–  On luonnollista haluta tehdä parhaansa ja kokea riittämättömyyttä, kun ei voi auttaa kaikkia, Graff puuskahtaa.

Näistä pohdinnoista kuultuaan työn ohessa sosiaalipedagogiikkaa opiskelevaa Graffia ohjaava lehtori päätyi ehdottamaan, että Graff keskittyisi opinnäytetyössään työhyvinvointiin.

– Ensin aihe vaikutti vähäpätöiseltä, mutta tajusin nopeasti, että työyhteisön hyvinvointi on edellytys sille, että pystymme tukemaan nuoria. Nyky-yhteiskunta on hirvittävän perfektionistinen. Ihmisen pitäisi olla hyvä kaikessa ja vielä pyrkiä koko ajan parempaan saadakseen arvostusta. Välillä olisi hyvä ottaa askel taaksepäin ja tarkastella etäämmältä, mikä on pahinta, mitä voi tapahtua, jos jonkin asian jättää tekemättä, Graff pohtii.

Graff kertoo haluavansa oppia tunnistamaan oman roolinsa nuorisotyöntekijänä ja asettamaan sille rajat. Jos nuorisotyöntekijä ei voi leikata murtunutta raajaa, ei hän myöskään voi paikata murtunutta mieltä. Kaikkia ongelmia ei tarvitse osata ratkoa itse, vaan on ohjattava nuori palvelujärjestelmän sisällä oikeille ammattilaisille.

Kotiin taskut täynnä tuomisia

Mental Health in Youth Work -hankkeen koordinoinnista vastaava ohjelma-asiantuntija Paavo Pyykkönen on tyytyväinen koulutuksen toteutukseen ja saatuun palautteeseen:

– Sata prosenttia osallistujista arvioi palaavansa töihin paremmin eväin varustettuna, Pyykkönen toteaa.

Sanomaa vahvistavat Graff, Bárnai ja Winfield: jokainen heistä sai koulutuksesta konkreettista kotiin vietävää. Innostunein kolmikosta on Gutsy Go -toimintamalliin palavasti ihastunut Winfield:

– Olen hullun inspiroitunut siitä! Gutsy Gon esityksestä huokui energia ja positiivinen tekemisen meininki. Kun nuorten toiminta linkittyy muuhun yhteisöön, heidän arvonsa tulee esille. Olemme pieni kunta, jossa on paljon vanhenevaa väkeä. Samantyyppinen toiminta voisi hyödyntää yhteisöämme niin monella tapaa!

Toiminnasta vastaava Pyykkönen kertoo, että hanke jatkuu helmikuun puolivälissä ID Talks -verkkotapahtumilla. Seuraava nuorisoalan toimijoita yhteen kokoava tapahtuma järjestetään toukokuun toisella viikolla Turkissa. Tapahtumahaut avautuvat eurooppalaiseen koulutuskalenteriin, jonka linkin löydät sivun lopusta.

Kaikki mielenterveystyöhön liittyvät tapahtumat julkaistaan myös hankkeen verkkosivuilla, josta näet ne yhdellä silmäyksellä. Koska hanke on vielä alkuvaiheessa, tapahtumia ei ole paljon, mutta niitä päivitetään tulevaisuudessa.

Teksti: Hilma Ruokolainen