Opettajapula huolestuttaa Euroopassa

Euroopan komission vuosittainen Education and Training Monitor -seurantaraportti seuraa koulutukselle asetettujen EU-tason tavoitteiden saavuttamista. Seurantakatsauksessa on myös vaihtuva ajankohtainen teema, johon paneudutaan tarkemmin. Tällä kertaa tarkasteltavana oli opettajan ammatin vetovoima.

Eri puolilla Eurooppaa kannetaan kasvavaa huolta opettajien saatavuudesta. Ongelman mittakaava ja luonne kuitenkin vaihtelee. Suomessa opettajan ammatti on yhä suosittu ja arvostettu, mutta meilläkään ei ole vältytty huolilta. Viime aikoina otsikoissa on ollut erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstöpula.

Osassa maita suurimmat pulmat liittyvät matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian tai kielten opettajien saatavuuteen. Opettajapula voi olla myös maantieteellistä ja painottua haastaviksi koetuille alueille.  Tilanne on monessa maassa myös nopeasti vaikeutumassa ikääntyneen opettajakunnan eläköitymisen myötä. Suomessa nuorten opettajien osuus on viime vuosina kasvanut ja on suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. 

EU-maat ovat pyrkineet lisäämään opettajan ammatin veto- ja pitovoimaa, esimerkiksi keventämällä työn kuormittavuutta ja tunnistamalla paremmin opettajien tuen ja osaamisen kehittämisen tarpeet. Opettajaksi valmistumista pyritään tukemaan stipendein ja vaihtoehtoisin koulutusväylin. Suomessakin on lisätty etenkin varhaiskasvatuksen opettajapaikkoja ja kehitetty joustavia tapoja pätevöityä varhaiskasvatuksen tehtäviin. Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Liettuassa ja Romaniassa opettajan ammatin vetovoimaa on viime vuosina pyritty vahvistamaan toteuttamalla tuntuvia palkankorotuksia. Opettajien ansiotaso on EU-alueella kuitenkin edelleen matala korkeasti koulutettujen keskimääräisiin palkkoihin verrattuna.

EU:n yhteiset koulutustavoitteet etenevät

Vaikka huolet opettajien saatavuudesta yhdistävät Eurooppaa, monissa EU:n koulutustavoitteissa on tapahtunut edistystä. Kuusi maata, mukana Ruotsi ja Tanska, oli jo 2021 saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä 96 % kolme vuotta täyttäneistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. EU:n keskiarvo (92,5 %) ei sekään ollut kaukana tavoitteesta, mutta osuus ei viime vuosina ole enää kasvanut. Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuminen on yleistynyt ja on jo lähellä EU-keskiarvoa (90,6 % vuonna 2021).

EU etenee kohti tavoitettaan vähentää toisen asteen tutkintoa vailla olevien 18–24-vuotiaiden nuorten osuus alle 9 %:iin. Vuonna 2022 osuus oli EU:n tasolla enää 9,6 %, ja Suomessa tätäkin parempi: 8,4 %. Maiden välillä ja myös maiden sisällä eri ryhmien kesken on tässä kuitenkin merkittäviä eroja. 

Myös korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 25–34-vuotiaista jatkaa kasvua EU-tasolla. Vuonna 2022 osuus oli 42 %, mikä oli enää 3 prosenttiyksikköä alle vuoden 2030 tavoitearvon. Sukupuoli ja sosioekonominen tausta ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä koulutuspolkuihin, ja eri vähemmistöryhmillä on usein muita vaikeampi edetä korkeakoulutukseen. Suomessa korkea-asteen opinnot suorittaneiden osuus (40,7 %) oli lähes sama kuin vuosikymmen aiemmin ja jäi jo EU-keskiarvon alapuolelle. 

Suomen ja muiden EU-maiden tuloksiin kaikkien keskeisten seurantaindikaattoreiden osalta voi tutustua tarkemmin Euroopan komission verkkosivuilla. 

Lisätietoja: 

opetusneuvos Petra Packalen, puh. 029 533 1162, petra.packalen [at] oph.fi (petra[dot]packalen[at]oph[dot]fi)