Opetushallituksen raportista selviää, millä ammattialoilla on tulevaisuudessa työvoimasta pulaa ja millä ylitarjontaa

Monen alan arvioidaan tulevaisuudessa kärsivän työvoimapulasta, kun samalla monille aloille ennakoidaan työvoiman ylitarjontaa eli tarjolla on liikaa työntekijöitä avautuviin työpaikkoihin nähden. Tulokset ilmenevät Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämän Osaamisen ennakointifoorumin (OEF) tuottamista ennakointituloksista, joissa tarkasteltiin työmarkkinoiden kohtaantoa ammattialoittain vuonna 2028. Kun työpaikat ja työelämän tarpeet sekä tarjolla olevan työvoiman määrä tai osaaminen eivät kohtaa, puhutaan kohtaanto-ongelmasta. 

Monella alalla työvoimapulaa syntyy työntekijöistä ison osan eläköityessä 

OEF:in raportissa tarkastellaan 75 ammattialaa, joista 20:lla ennakoidaan vuonna 2028 olevan työvoimapulaa. Noin viidennes (19,6 %) vuoden 2019 työllisten määrästä työskentelee näillä aloilla. Työvoimapulaa syntyy varsinkin eläköitymisestä ja työvoimatarpeen voimakkaasta kasvusta.

Työvoimapulaa esiintyy esimerkiksi useilla luonnonvara-ammattialoilla, kuten maatalousyrittäjillä ja -työntekijöillä, metsätyöntekijöillä sekä kalastajilla ja kalanviljelijöillä. Näissä ammateissa jopa noin 30 %:a nykyisistä työntekijöistä eläköityy vuoteen 2028 mennessä. 

– Lisäksi on kasvualoja, joissa työvoiman tarve kasvaa siinä määrin, että ammattialoille muodostuu työvoimapulaa. Näitä ovat esimerkiksi monet sote-ammatit, kuten lääkärit, sairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät, toteaa opetusneuvos Kari Nyyssölä. 

Muita ammatteja, joissa tekijöitä on liian vähän, ovat muun muassa energia-, vesi- ja jätehuollon työntekijät, vartijat ja valvojat, teollisuuden ja kaivostoiminnan tuotantojohtajat ja asiantuntijat sekä luonnontieteen ja matematiikan asiantuntijat. 

Joillain aloilla työvoiman tarve vähenee, kun samaan aikaan suuri joukko suorittaa alalle tutkintoa 

12 ammattialalla ennakoidaan puolestaan olevan liikaa työvoimaa suhteessa kysyntään. Vajaa viidennes (16,9 %) vuoden 2019 työllisistä työskentelee näillä aloilla. 

Työvoiman ylitarjonnan taustalla on usein työvoiman vähenevä tarve. Työvoiman tarve vähenee huomattavasti painoalan työntekijöillä, mutta varsin paljon myös esimerkiksi avustavilla työtekijöillä, käsityötuotteiden valmistajilla ja hienomekaanikoilla.    

– Ylitarjontaa voi syntyä myös koulutuksen kautta, kun alalle valmistuu työpaikkoihin nähden runsaasti uusia tutkinnon suorittaneita. Tällaisia ammatteja ovat esimerkiksi kauneudenhoitotyöntekijät, taide- ja kulttuurialan suunnittelijat sekä LVI-asentajat, kertoo opetusneuvos Maria Clavert.

Ammattialat saavat uutta työvoimaa toisiltaan – ja vastaavasti menettävät sitä toisilleen

Ammattialat saavat uutta työvoimaa koulutuksen ja maahanmuuton kautta sekä työvoiman ulkopuolelta ja työttömyydestä töihin tulevien myötä. Näistä koulutuksella on selvästi suurin vaikutus: koulutuksesta valmistuvien osuus uuden työvoiman tarjonnasta on 82 %. 

Maahanmuuton kautta saatavan työvoiman osuus työvoiman kokonaistarjonnasta on selvästi pienempi, 10 %, mutta sillä voi olla yksittäisten ammattialojen kohdalla suurikin merkitys. Maahanmuuttajataustaisten ennakoidaan työllistyvän muun muassa puutarhaviljelijöiksi, siivoojiksi ja puhdistustyöntekijöiksi sekä korkeakoulujen opettajiksi.

Ammattialat saavat uutta työvoimaa myös muilta aloilta ja vastaavasti menettävät työvoimaa muille aloille. Esimerkiksi monet asiantuntija-ammatit, kuten tutkimus- ja kehitysjohtajat sekä sovellusalan asiantuntijat ja ohjelmoijat, saavat huomattavasti työvoimaa muilta ammattialoilta. Samalla muun muassa myyjät ja kauppiaat sekä pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät menettävät työvoimaa muille aloille.

– Tällä hetkellä Suomella on työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma, ja sen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa, jos muutoksia ei tehdä, opetusneuvos Kari Nyyssölä sanoo.

Osaamisen ennakointifoorumin mukaan työmarkkinoiden kohtaantoa voitaisiin parantaa muun muassa kehittämällä joustavia opintopolkuja ja lisäämällä muuntokoulutuksia, parantamalla koulutuksen laatua ja turvaamalla koulutuksen rahoitus, vahvistamalla työelämäyhteistyötä, parantamalla työnteon kannattavuutta, tukemalla liikkuvuutta, helpottamalla maahanmuuttoa sekä kehittämällä kielikoulutusta.

Tulokset kokonaisuudessaan on esitetty raportissa, josta työmarkkinoiden kohtaantoa voi tarkastella kunkin ammattialan mukaan.

Lisätiedot:

opetusneuvos Kari Nyyssölä, Opetushallitus, p. 029 533 1159, kari.nyyssola [at] oph.fi
opetusneuvos Maria Clavert, Opetushallitus, p. 029 533 1685, maria.clavert [at] oph.fi