Keräsimme verkkosivuillemme vastauksia opiskelijavalintoja koskeviin kysymyksiin tilanteissa, joissa tutkintokoulutukseen tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Kyseisiä aloja ovat terveys- ja hyvinvointiala, kasvatus- ja ohjausala, liikunta-ala, turvallisuusala, kuljetuspalvelut, merenkulkuala ja lentokoneasennus. Lisäksi kerromme lyhyesti turvallisuusalan koulutuksen järjestämisestä Suomessa.
Miten koulutukseen haetaan?
Hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen tapahtuu yhteishaun tai jatkuvan haun kautta. Yhteishaussa noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa koulutuksessa. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää valintamenettelyistä.
Voiko opiskelijavalinnassa käyttää pääsy- tai soveltuvuuskokeita, kun henkilö hakee ammatilliseen koulutukseen?
Kyllä voi. Koulutuksen järjestäjä päättää, käyttääkö se opiskelijavalinnassa pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Koulutuksen järjestäjä päättää myös valintakokeiden sisällöstä ja arviointikriteereistä. Opiskelijaksi ottamisessa on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.
OKM on antanut suosituksen yhdenmukaisten pääsy- ja soveltuvuuskoeaihioiden käyttämiseen pääsy- ja soveltuvuuskokeiden arvioinnissa. Yhtenäisten arviointikriteerien on tarkoitus lisätä hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.
Koulutuksen järjestäjä voi jättää valitsematta hakijan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 81 §:ssä tarkoitettuun tutkintoon tai osaamisalalle antamalla hänelle pääsy- tai soveltuvuuskokeesta 0 valintapistettä (OKM:n asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa 699/2017 12a §).
Jos hakija jätetään valitsematta edellä mainituin perustein, koulutuksen järjestäjän tulee selvittää yhdessä hakijan kanssa tämän suoritettavaksi soveltuva tutkinto tai koulutus. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi ohjata hakija hakeutumaan toisen koulutuksen järjestäjän järjestämään koulutukseen, jos se ei itse järjestä soveltuvaa tutkintoa tai koulutusta. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän tulee ohjata hakija muun tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin.
Voidaanko alalle soveltumattomat opiskelijat jättää valitsematta vai onko Opetushallitus kieltänyt tämän?
Soveltumattomat opiskelijat voidaan jättää valitsematta. Opetushallitus ei ole kieltänyt karsivaa valintaa. Työelämän ja opiskeluympäristön turvallisuuden parantamiseksi on säädetty niin kutsuttu SORA-lainsäädäntö. Säädösten tavoitteena on lisätä koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua alalle soveltumattomuuteen. Lainsäädäntö koskee opiskeluun hakeutumista sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista ammatillisessa sekä korkea-asteen koulutuksessa.
Säädöksillä pyritään edistämään potilas- ja asiakasturvallisuutta sekä liikenteen ja alaikäisten turvallisuutta. Säädöksiä sovelletaan seuraavilla aloilla: terveys- ja hyvinvointiala, kasvatus- ja ohjausala, liikunta-ala, turvallisuusala, kuljetuspalvelut, merenkulkuala ja lentokoneasennus.
Millaista turvallisuusalan koulutusta Suomessa on?
Turvallisuusalle voi Suomessa kouluttautua eri oppimispolkuja pitkin. Vartijaksi haluavan on suoritettava vähintään 120 tuntia kestävä vartijan peruskoulutus, niin sanottu korttikoulutus. Vastaavasti järjestyksenvalvojaksi haluavalta edellytetään vähintään 40 tuntia kestävää järjestyksenvalvojan peruskoulutusta. Kummankin koulutuksen sisällöstä säädetään sisäministeriön asetuksessa.
Järjestyksenvalvojan ja vartijan peruskoulutuksen suorittaminen vaatii kokeen läpäisyä koulutuksen päätteeksi. Kokeen sisällöstä ja toteutuksesta ohjeistaa tarkemmin Poliisihallitus.
Ammatillisessa koulutuksessa turvallisuusalalle haluava voi suorittaa turvallisuusalan perustutkinnon (180 osaamispistettä) tai ammattitutkinnon (150 osaamispistettä). Molempiin on mahdollista sisällyttää molemmat tai toinen yllä esitellyistä lakisääteisistä 120 tai 40 tunnin peruskoulutuksista. Opiskelijavalinnassa ammatilliseen koulutukseen voidaan käyttää pääsy- tai soveltuvuuskokeita.
Vartijan ja järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen lisäksi opiskelijat näyttävät osaamisensa aidoissa työelämän tilanteissa näytöissä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksien ja arviointikriteerien mukaisesti.
Opiskelijan on mahdollista suorittaa myös turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto, jolloin hän voi toimia elinkeinon harjoittajana tai elinkeinon harjoittajan palveluksessa olevana vastaavana hoitajana yksityisellä turvallisuusalalla. Lisäksi turvallisuusalan tehtäviin voi opiskella ammattikorkeakoulussa.
Kuinka paljon Suomessa valmistuu vuosittain turvallisuusalan ammattilaisia?
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen tilastojen mukaan turvallisuusalan perustutkintoja on suoritettu vuosien 2018 ja 2021 välillä vuosittain keskimäärin noin 620, turvallisuusalan ammattitutkintoja 310 ja turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkintoja 260 kappaletta.
Lisätiedot
- yli-insinööri Tomi Ahokas (turvallisuusalan tutkinnot), etunimi.sukunimi(at)oph.fi, p. +358 29 533 1559
- opetusneuvos Tuija Artama (SORA), etunimi.sukunimi(at)oph.fi, p.+358 29 533 1427
- asiantuntija Satu Hornborg (opiskelijavalinnat), etunimi.sukunimi(at)oph.fi, p.+358 29 533 1314