Oppilaat ruotsinkielisissä oppilaitoksissa kokevat useammin väkivaltaa vanhemmiltaan – samaan aikaan useampi kokee, että heillä on koulussa turvallinen aikuinen

Tämä on yhteenveto Kouluterveyskyselyn tärkeimmistä tuloksista ja haasteista ruotsinkielisten oppilaitosten näkökulmasta.

Oppilaat ruotsinkielisissä oppilaitoksissa kokevat esimerkiksi useammin väkivaltaa vanhemmiltaan ja kokemukset ovat kasvussa. Lisäksi kokemukset syrjinnästä koulussa tai vapaa-ajalla ovat yleisempiä ruotsinkielisissä oppilaitoksissa kuin suomenkielisissä.

Samalla tuloksista käy ilmi, että ruotsinkielisissä kouluissa esiintyy vähemmän kiusaamista. Lapset ja nuoret kokevat myös useammin, että heillä on koulussa turvallinen aikuinen, jonka puoleen kääntyä. Ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat ovat myös harvemmin poissa opetuksesta verrattuna suomenkielisiin kouluihin.

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa vähemmän poissaoloja

Ruotsinkielisissä kouluissa 4.–5. vuosiluokan oppilaat ovat osallistuneet muita vähemmän koulun asioiden suunnitteluun. Kaikista vähiten suunnitteluun osallistuvat ruotsinkieliset tytöt vuosiluokilla 4.–5.

Sukupuolten välillä on eroja osallisuuskokemuksissa. Vuosiluokilla 8.–9. sekä lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa pojat kokevat muita yleisemmin mahdollisuutensa vaikuttaa koulun asioihin olevan hyvät tyttöihin verrattuna – opetuskielestä riippumatta.

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa ilmoitetaan vähemmän poissaoloja suomenkielisiin verrattuna. Oppilailla ja opiskelijoilla on harvemmin niin sairauspoissaoloja, poissaoloja muista syistä kuin luvattomia poissaolojakin.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa koetaan harvemmin kiusaamista

Ruotsinkielisten koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat kokevat muita yleisemmin, että heillä on koulussa aikuinen, jonka kanssa he voivat keskustella mieltä painavista asioista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden kokemusten mukaan terveystarkastukset ovat harvemmin olleet yksilökohtaisia ja keskustelevia kuin suomenkielisissä kouluissa. Oppilaat ja opiskelijat ruotsinkielisissä yksiköissä kokevat muita harvemmin saavansa tukea ja apua opiskeluhuoltopalveluista (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi). Erot näissä kokemuksissa olivat melko isoja suomenkielisiin verrattuna.

Ruotsinkielisessä perusopetuksessa koetaan suomenkielistä perusopetusta harvemmin kiusaamista. Kokemukset syrjinnästä koulussa tai vapaa-ajalla ovat yleisempiä ruotsinkielisissä yksiköissä vuosiluokilla 8.–9. ja lukiokoulutuksessa muihin kouluihin verrattuna. Ammatillisessa koulutuksessa kiusaamisen ja syrjinnän kokemukset ovat yhtä yleisiä niin ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä oppilaitoksissa.

Kokemukset vanhempien henkisestä ja fyysisestä väkivallasta lisääntyneet

Ruotsinkielisissä kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tytöt että pojat ovat suomenkielisten koulujen ja oppilaitosten lapsia ja nuoria yleisemmin kokeneet vuoden aikana vanhemmiltaan henkistä väkivaltaa. Kokemukset ovat yleistyneet kaikilla kielestä riippumatta verrattuna vuoteen 2019.

Perusopetuksessa kokemukset vanhempien fyysisestä väkivallasta ovat lisääntyneet vuodesta 2019. Pieni ero löytyy kokemuksissa opetuskielen mukaan, ja ruotsinkielisissä kouluissa oppilaat ilmoittavat vähän yleisemmin kokeneensa vanhemmiltaan fyysistä väkivaltaa vuoden aikana. Tämä ero ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välillä on nähty 4.–5. vuosiluokan oppilaiden kokemuksissa jo vuodesta 2019.

Tällä hetkellä työn alla on kaksi julkaisua liittyen ruotsinkielisten oppilaitosten tuloksiin. Niistä toisessa käsitellään perusopetuksen tuloksia ja toisessa toisen asteen tuloksia ruotsinkielisestä perspektiivistä.

Lisätietoja:

Opetusneuvos Christine Söderek, christine.soderek [at] oph.fi, p. 029 533 1805 (välbefinnande och elev- och studerandevård)

Asiantuntija Anni Matikka, anni.matikka [at] thl.fi, p.  029 524 7322 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Kouluterveyskyselyn tulokset) tai Info-puhelin klo 9–15, p. 029 524 6082, sähköposti: kouluterveyskysely(at)thl.fi