Puhtaan energian oppimiskeskuksia Turkuun, Hollantiin, Espanjaan, Saksaan ja Kreikkaan

Ammattikorkeakoulut ja ammattikoulut Turussa, Espanjan Valenciassa, Hollannin Utrechtissa, Länsi-Makedoniassa Kreikassa ja Bochumissa Saksassa aloittivat viime vuonna yhteistyön kestävän energiantuotannon koulutuksessa. Erasmus+-rahoitteisen SEED-hankkeen tarkoituksena on luoda alueellisia ammatillisen koulutuksen huippuyksiköitä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin.

”Lähtökohtana on globaali energiamurros”, sanoo erityisasiantuntija Aleksi Heinonen Turun ammattikorkeakoulusta. ”Energiamurros vaikuttaa maailmassa kokonaisvaltaisesti, ja on tunnistettu haaste, että opetuksella on hankaluuksia vastata siihen, miten nopeasti osaamistarpeet muuttuvat.”

Kesäkuussa 2022 alkaneessa hankkeessa luodaan nyt viidelle alueelle huippuyksiköt, joissa mukana ovat ammattikoulut, ammattikorkeakoulut ja alueen yritykset. ”Tässä saadaan aikaan palautekehä, jolloin opetusta saadaan jatkuvasti parannettua niin, että se vastaa energiamurroksen ja alan yritysten tarpeisiin”, Heinonen sanoo.

Hanke mahdollistaa laajemman yhteistyön

Hankkeen hyödyt näkyvät konkreettisimmin kullakin mukana olevalla alueella. Esimerkiksi Espanjan Valenciassa uskotaan, että hankkeen vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä. ”Meillä on ollut uusiutuvan energian koulutusta ja alan yrityksiä, mutta minkäänlaista oppimisyhteisöä ei ole ollut”, sanoo apulaisprofessori Elena de la Poza Valencian ammattikorkeakoulusta.

”Siinä kun ammattikorkeakoulu oli aiemmin tehnyt yhteistyötä yksittäisten ammattikoulujen ja yritysten kanssa, rahoituksen turvin oli mahdollista lähestyä koko alueen ammattikouluja säätelevää virastoa ja uusiutuvan energian yritysten etujärjestöä, ja näin mukaan saatiin kaikki tärkeät toimijat”, de la Poza sanoo. ”Ilman Erasmus+-rahoitusta tämä ei olisi ollut mahdollista. Uskon, että saamme luotua tarpeeksi vahvan rakenteen uusiutuvan energian opetukseen, että se jatkuu sen jälkeenkin, kun hankerahoitus loppuu.”

Samaa sanoo Aleksi Heinonen. ”Korkeakouluissa ja ammattioppilaitoksissa perusrahoitus on niin tiukilla, että kyllä ulkoinen rahoitus on tällaisten hankkeiden elinehto.”

Selkeämpi polku ammattikoulusta ammattikorkeaan

Yksi tärkeä puoli hankkeessa on Heinosen mielestä se, että uusiutuvan energian opiskelijoille muodostuisi selkeät väylät jatkaa opintoja ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeaan. ”Turun ammattikorkeakouluun tulee paljon opiskelijoita ammattiopistotaustalla. Silti suurin osa menee ammattiopistosta suoraan töihin tai johonkin toiseen korkeakouluun. Hankkeen puitteissa mietitään, miten voisi rakentaa parempia oppimispolkuja, ja saataisiin ammattikorkeakoulu näyttämään houkuttelevalta vaihtoehdolta alueen ammattiopiskelijoille.”

”Samaa tehdään Valenciassa”, de la Poza sanoo. Se onkin hänestä tämän Ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt -rahoitusohjelman hieno puoli. ”Meille on tärkeää, että tässä ohjelmassa korostuu korkea-asteen ja alempien koulutusasteiden yhteistyö. Aiemmin meillä on ollut paljon yhteistyötä yritysten suuntaan, mutta ei niinkään ammattikouluihin. Meille tulee sieltä kyllä oppilaita ja ne reitit ovat olemassa, mutta emme ole keskittyneet erityisesti heihin.”

Hankkeen kautta myös yhteistyö ja viestintä eri oppilaitosten välillä on de la Pozan mukaan parantunut, kun ihmiset ovat tutustuneet ja alkaneet luoda asioita yhdessä. ”Espanjassa on Suomen tapaan tavallista, että ammattikouluista mennään töihin eikä jatketa opintoja, ja tämä hanke toivottavasti muuttaa sitä”, de la Poza toteaa.

Kansainvälinen yhteistyö tuo inspiraatiota

Hankkeen aikana järjestetään tapaamisia ja työpajoja, ja on pari kansainvälistä isoa konferenssiakin. Suunnitelmissa on myös yhteisiä kursseja ja opiskelijavaihtoja.

”Tässä hankkeessa kaunista on, että voidaan oppia toisilta alueilta”, de la Poza sanoo. ”Näkee, miten toiset ovat järjestäneet yhteistyön konsortionsa sisällä, mitä he ovat oppineet ja mistä voi ehkä hakea rahoitusta. Kaikki se antaa itselle voimaa ja uusia ideoita, kun suunnittelee oman alueen kehittämistä.”

Aleksi Heinonen sanoo, että alueiden kesken on isoja eroja. Kreikassa esimerkiksi korostuu maatalous, Turussa taas sähkö ja uusiutuva energia. ”Hankkeessa pyritään tunnistamaan alueelliset vahvuudet ja tarpeet, ja levittämään hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja toisille alueille.”

Hänestä on loogista, että päivittäinen työ keskittyy kussakin maassa oman alueen toimintaan, mutta kansainvälinen yhteistyö avaa usein silmiä erilaisista tavoista tehdä työtä. ”Oli esimerkiksi inspiroivaa käydä Saksassa huhtikuussa. Siellä oli tehty opiskelijoiden yhteistyönä sähköpyörien latausasema, ja mukana oli ollut eri alojen opiskelijoita insinööreistä viestinnän opiskelijoihin.”

Hankekumppaneita löytää verkostojen kautta

Osa hankkeen korkeakouluista tunsi toisensa jo etukäteen, sillä energia-alan oppilaitoksilla on kansainvälinen, Carpe-niminen verkosto, joka tapaa muutaman kerran vuodessa. Hankekumppaneista sen jäseniä ovat Turku, Utrecht ja Valencia, ja verkoston piiristä on syntynyt useita yhteisiä hankkeita aiemminkin.

”On aina tärkeää, että tuntee suurimman osan hankkeen partnereista ennen kuin lähtee hankkeeseen”, Heinonen sanoo.

”Itsekin olin yhden Vietnamiin liittyvän hankkeen koordinaattori aiemmin”, de la Poza sanoo. ”Turku on hyvin aktiivinen kumppani ja heidän kanssaan on hyvä tehdä työtä.”

Teksti: Esa Salminen