Saamelaisten työ- ja opiskelumahdollisuudet eivät ole ohjaajille tuttuja

Nuorten Akatemia järjesti loppuvuodesta 2022 yhdessä Saamelaiskäräjien ja Suomen Romaniyhdistys ry:n kanssa opinto-ohjaajille suunnattua koulutusta, jossa keskityttiin saamelais- ja romaninuorten ohjauksen erityispiirteisiin.

– Toive nousi opinto-ohjaajilta itseltään. Opettajille suunnatuissa koulutuksissamme toivottiin erityisesti romani- ja saamelaisnuorten opinto-ohjaukseen keskittyvää koulutusta. Myös saamelaisten kielellisten oikeuksien ja koulutuksen parissa arvioitiin, että mahdollisuuksista olisi tärkeää kertoa enemmän opinto-ohjaajille, Nuorten Akatemian Maria Aikio kertoo.

Koulutuksissa käsiteltiin kulttuurien perusteita ja tutustuttiin nuorten kokemuksiin opintoihin tai töihin hakeutumisesta sekä keskusteltiin siitä, millaista opinto-ohjausta nuoret toivovat. Ohjaajilla ei ollut yhtä paljon kokemuksia saamelaisuudesta kuin romanikulttuurista. Suurin osa osallistujista oli Etelä-Suomesta.

– Saamelaisuutta ei välttämättä tunnista, jos siitä ei ole tarkempaa tietoa. Todettiin, että ohjattavan saamelaisuutta ei tarvitse tietää tai kysyä, jos hän itse ei tuo sitä esiin.

Saamen kielen taito voi laajentaa uravaihtoehtoja

Jos ohjattavan saamelaisuus kuitenkin on tiedossa, on ohjauksessa syytä huomioida, että se voi laajentaa hänen tulevaisuuden vaihtoehtojaan. Ohjaajat eivät välttämättä tiedä saamenkielisten kiintiöistä eri oppilaitoksissa.

– Nuorten olisi hyödyllistä kuulla, miten paljon työllistymismahdollisuuksia saamen kielten osaaminen tarjoaa paitsi saamelaisten kotiseutualueella, myös muualla, erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen alalla, Maria Aikio toteaa. Etäyhteydet laajentavat mahdollisuuksia myös oman lähialueen ulkopuolelle.

– Pohjoissaamenkielisille nuorille voisi vinkata opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksista myös Norjan puolella, sillä kieli on täsmälleen sama.

Saamen osaajille on kysyntää myös saamelaisalueen ulkopuolella, sillä äidinkieleltään saamenkielisillä lapsilla on oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen kaikissa Suomen kunnissa.

– Saamenkielisiä työntekijöitä tarvitaan, jotta saamelaisille perustuslaissa turvattuja palveluita on jatkossakin saatavilla saameksi. Äidinkielenomaista osaamista ei useinkaan tarvita, jotta voi työskennellä saameksi, Maria tiivistää.

Erilaisia mahdollisuuksia perusopetuksesta maisteriopintoihin ja täydennyskoulutukseen

Saamen kielen opiskelun voi aloittaa peruskoulussa eri puolilta Suomea, sillä Utsjoen kunta järjestää yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa etäopetuksena saamen opintoja peruskoululaisille, kertoo koulutussihteeri Bigga-Helena Magga Saamelaiskäräjiltä.

Toisen asteen oppilaitoksista ainoastaan Saamelaisalueen koulutuskeskus antaa Suomessa opetusta myös saamen kielillä. Merkittävä osuus kielikoulutuksesta tapahtuu verkossa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa pystyy opiskelemaan koko ammatillisen tutkinnon tai täydentää osaamistaan opiskelemalla tutkinnon osia. Alavalikoima painottuu erityisesti matkailuun ja käsityöammatteihin. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollista.

– Meillä on mahdollista opiskella saamen kieliä niin vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Taideteollisuusalalla opetusta on annettu myös pohjoissaamen kielellä. Saamelaiskulttuuri läpileikkaa kaikkea koulutusta, esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat tutustuvat kulttuuriin aidoissa arjen tilanteissa ja ympäristöissä. Olemme ainoa toisen asteen oppilaitos, jossa pystyy opiskelemaan poronhoitajaksi. Yleisesti ottaen, vaikka palvelemme erityisesti saamelaisalueen työelämän tarpeita, koulutuksellamme pärjää hyvin myös saamelaisalueen ulkopuolella, kertoo Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Yliopistotasolla tarjontaa on laajemmin. Lapin yliopistossa saamenkielisille on kiintiöpaikkoja kaikilla aloilla.

– Meiltä löytyy kandidaatti- ja maisterikoulutuksien hakukohteista kaikilla koulutusaloilla kiintiö saamen kielen taitoisille hakijoille. Kiintiöpaikkoja on pääsääntöisesti yksi per hakukohde. Valinnat tehdään valintakokeen kautta hakeneista, kertoo Maarit Tenhunen Lapin yliopistosta.

Oulun yliopistossa samankaltainen saamen kielen taitoisten hakijoiden kiintiö on käytössä biologian, lääketieteen, luokanopettajan, varhaiskasvatuksen sekä erityispedagogiikan hakukohteissa.

Kaikkia kolmea Suomen saamen kieltä voi opiskella pääaineena yliopistossa. Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on kansallinen erityisvastuu saamen kielten korkea-asteen koulutuksesta ja tutkimuksesta. Lisäksi saamen kieltä voi opiskella Helsingin ja Lapin yliopistoissa.

Myös räätälöityä yhteiskoulutusta saamenkielisen ammattiosaamisen lisäämiseksi järjestetään eri alojen oppilaitosten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa esimerkiksi suurta hanketta Oulun ja Lapin yliopistojen yhteistyönä, jossa kehitetään saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin koulutusta sote-alalla. Tavoitteena on koulutukseen osallistuvien käytännön kielitaidon ja saamelaisen kulttuurin tuntemuksen ja siihen perustuvien työtapojen vahvistaminen. Koulutukseen arvioidaan osallistuvan noin sata työntekijää ja opiskelijaa. Syksyllä alkavia opintokokonaisuuksia pyritään rakentamaan myös itseopiskeltaviksi verkkokursseiksi ja tarjoamaan täydennyskoulutuksena.