Uutinen
5.6.2023

Useimmilla eurooppalaisilla koululaisilla on pitkä kesäloma

Ajankohtaista Perusopetus Kansainvälinen vertailu
Suomen koululaiset ovat juuri aloittaneet reilun 9 viikon mittaisen kesälomansa. Kyse ei ole poikkeuksellisen pitkästä ajanjaksosta, sillä valtaosassa eurooppalaisista peruskouluista kesäloma kestää 9–12 viikkoa.
Kolme oppilasta juoksee ulkona.
Kuva: Canva

Lyhin eli 6 viikon mittainen kesäloma on tanskalaisilla, hollantilaisilla ja liechtensteinilaisilla koululaisilla, sekä joidenkin Saksan osavaltioiden ja Sveitsin kantonien kouluilla. 

Pisimmillään kesäloma kestää 13 viikkoa. Näin pitkä loma on latvialaisilla, maltalaisilla ja joidenkin Italian alueiden koululaisilla.

Kartta, jossa näkyy koululaisten kesälomien pituuksia eri puolilla Eurooppaa.

Karttakuva: Koululaisten kesälomien pituuksia eri puolilla Eurooppaa. Lähteenä on käytetty Eurydice-verkoston julkaisemaa karttaa.

Kesäloma alkaa useimmissa maissa toukokuun lopusta kesäkuun puoleen välin sijoittuvalla ajanjaksolla. Loman jälkeen kouluihin palataan useimmiten syyskuussa: 15 maassa kouluvuosi alkaa 1. syyskuuta. Elokuussa kouluihin palataan Suomen ja muiden pohjoismaiden lisäksi Sveitsissä, Liechtensteinissa sekä Belgian ranskankielisellä alueella. 

Eurooppalaisilla ala- ja yläkoululaisilla on pääsääntöisesti yhtä pitkät lomajaksot, mutta kuudessa maassa loman pituudessa on muutamien päivien eroja luokka-asteiden välillä. 

Suomessa on perusopetuslain mukaan 187–190 koulupäivää vuodessa. Päivien määrä vaihtelee sen mukaan, sattuvatko itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vappu arkipäiviksi. 

Lukuvuoteen sisältyvien koulupäivien määrä on säädelty kansallisella tasolla myös useimmissa muissa Euroopan maissa. Eurooppalaisilla alakoululaisilla on keskimäärin 181 ja yläkoululaisilla 179 koulupäivää lukuvuodessa. Määrissä on kuitenkin eroja maiden välillä: vähiten eli 162 koulupäivää on Ranskassa, eniten eli 200 koulupäivää on Italiassa ja Tanskassa. Toisaalta Ranskassa on Euroopan pisin oppivelvollisuus (sisältää pakollisen esiopetuksen), joka kestää 15 vuotta. Keskimäärin eurooppalaisen oppivelvollisuuden kesto on 10–11 vuotta.   

Suomessa paikalliset koulutuksen järjestäjät voivat päättää koulutyön aloittamispäivän sekä kouluvuoden aikaisten lomien ajankohdan ja pituuden. Tämä ei ole Euroopassa kovin yleistä, sillä useimmissa maissa lomista päättävät kansalliset opetusviranomaiset. Käytännössä suomalaisten koululaisten lomat ajoittuvat alueellisesti kutakuinkin samoihin ajankohtiin ja kestävät suunnilleen saman verran. Sen sijaan lukuvuoden päätymispäivä on kaikkialla Suomessa sama: perusopetusasetuksessa määrätään, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. 

Uutisen tiedot perustuvat Euroopan komission Eurydice-verkoston ja OECD:n raportteihin

Eurydice-verkosto tuottaa selvityksiä ja raportteja ajankohtaisista koulutukseen liittyvistä teemoista. Opetushallitus vastaa verkoston toiminnasta Suomen osalta.

Eurydice-verkostoon kuuluu 37 maata: EU-jäsenmaiden lisäksi Albania, Bosnia-Hertsegovina, Islanti, Liechtenstein, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Turkki.

Education at a Glance (EAG) on OECD:n vuosittain julkaisema koulutuksen indikaattoriraportti, johon koottu tieto mahdollistaa koulutusjärjestelmien tarkastelun ja vertailun lukuisista eri näkökulmista. Julkaisu sisältää OECD-maiden vertailun lisäksi myös Brasiliaa, Argentiinaa, Kiinaa, Intiaa, Indonesiaa, Saudi-Arabiaa ja Etelä-Afrikkaa koskevia tietoja.

Uutisen keskeisenä lähteenä on käytetty Eurydice-raporttia The organisation of school time in Europe. Sen lisäksi on hyödynnetty muitakin Eurydice-raportteja sekä OECD:n Education at a Glance -raporttia.

Lisätietoja